Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka jollain tavalla "nolostelevat" sektiotaan?
02.10.2010 |
Jouduin kiireelliseen sektioon avautumisvaiheen pitkittymisen takia. En ole oikein pystynyt kellekään puhumaan asiasta, kun jostain syystä mua hävettää, etten kyennyt synnyttämään normaalisti. Tuntuu, että olen jäänyt jostain paitsi.
Tärkeintä on tietenkin, että lapsi on terve, mä olen terve ja kaikki meni hyvin. Mutta olisin niin kovasti halunnut synnyttää normaalisti alateitse...
Kommentit (11)
tai hävettänyt. Kun synnytys oli kestänyt myös mulla 14 tuntia ja ponnistusvaihekin jo puolitoista, niin lääkäri haettiin paikalla. Sitten puolen tunnin kuluttua päättivät, että nyt mennään leikkaussaliin, Eli hiukan yli 2 h ponnistuvaihe3en jälkeen olin niin poikkia ja ennenkaikkea huolissani vauvasta, etä leikkauspäätös oli valtava helpotus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Synnytin kyllä alakautta, mutta en ole onnistunut täysimetyksessä. Ja kyllä nolottaa. Vaikka ei olisi edes mitään syytä. Silti imetys on asia mistä en halua edes ystävilleni puhua...
enkä kyllä ymmärrä sitäkään mitenkään häpeillä! Naiset on outoa, jos häpeilevät tällaisia asioita!
Mullakin yritettiin alatie synnytystä ja lopulta jouduttiin hätäsektioon. Jos ei olisi tehty sektiota, vauva olisi kuollut. Nytkin oli todella huonossa kunnossa ja joutui teholle vähäksi aikaa. Tämän takia en päässyt heti imettämään ja siksi ei imetyskään lähtenyt kunnolla koskaan käyntiin.
Ja en tasa häpeile tai kadu mitään. Päin vastoin olen onnellinen, että mulla on terve lapsi!
t.6
Molemmat leikattiin kun synnytys pysähtyi ja olin helpottunut ratkaisuista. Nyt olen suorastaan tyytyväinen siitä, että jos kolmas tulee niin ei tarvitse edes yrittää synnyttää alakautta.
En niinkään nolostunut, mutta helvetin katkera ja kokemuksena sektio oli todella ikävä. Olin täysin varautunut alatiesynnytykseen alhaisesta kipukynnyksestäni huolimatta. Mulle tehtiin myös kiireellinen sektio esikoisen kasvotarjonnan vuoksi. Harmitti myös hirveesti se ettei mies päässyt synnytykseen. Se oli ihan hirveä pettymys ja edelleenkin asia kalvaa mieltä. Mulla myös sektio kaikenlisäksi sössittiin josta seurauksena haava tulehtui pahasti (mm.2,5kk ilman saunaa ja märkivä haava päälle kuukauden, yht.1½viikkoa sairaalassa, tulehdusarvot melkein 300 ym.ym.) Mahassa ruma kuoppa yhden tikin kohdalla. Sektioihaavan hoito-ohjeita en liiemmin saanut myöskään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisikaan halunnut 18-vuotiaana synnyttää 4200g painoista vauvaa perätilassa.
Seuraava oli alatiesynnytys, ei mikään ylpeilyn aihe. Oli kohtutulehdus päällä ja olin kivusta ja ilokaasusta aivan sekaisin, ainut kerta elämässäni kun olen halunnut kuolla.
Noista kahdesta sektio oli paljon miellyttävämpi kokemus.
Seuraavat kolme olenkin synnyttänyt alateitse melko helposti, mutta en todellakaan sektiota ole nolostellut missään vaiheessa. Eikä mielestäni kenenkään pitäisikään, se vauva siinä on se pääasia. Et ole ap kokenut alatiesynnytystä mutta alatiesynnyttäjä taas ei välttämättä sektiota, voit tuntea siitä ylpeyttä, kokemus se on sekin.
mieleen sektiota nolostella.
Esikoisen synnytys päätyi lopulta hätäsektioon ja mä olin vain onnellinen että vauva jäi henkiin ja vieläpä täysin terveenä.
Enkä myöskään ymmärrä miksi pitäis kokea olevansa epäonnistunut jos joutuu sektioon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
mutta välttelen aiheesta puhumista aina, jos paikalla on muita synnyttäneitä naisia. Olen pelkosektiopotilas, enkä koskaan voi tietää kuka tuntemistani äideistä onkin joku vouhkaava AV-mamma nettielämässään. Muille kyllä kerron melko avoimesti, jostain syystä naiset tuntuu muuttuvan susiksi toisiaan kohtaan vasta synnytysten jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sain kokea "normaalia" synnytystä 13 tuntia ennenkuin päätettiin, että pakko leikata. Onneksi ei ollut hätäsektio, mies pääsi mukaan:-).
Tuskat oli niin valtavat ennen leikkausta, että olen onnellinen, että päädyttiin leikkaukseen.
syyllisyyttä potevat, TUNNOLLISET, kiltit, huolelliset ja suorittavat naiset sairastuvat helpommin (lähipiiristä kokemuksia: syöpää masennusta jne). Mies ei moista pohtisi kahta sekuntia pidempään!
Joten älä mieti moisia typeryyksiä.
Minä synnytin ensimmäisen ns. kiirellisenä sektiona ja toisen (ekasta kerrasta oppineena) "pelko"sektiona. Ja kerron sen kaikille, jotka kysyvät. Kukaan ei ole kritisoinut jälkimmäistä - ainakaan päin naamaa. Ehkä tällä palstalla sitten selän takana, kuin on tapana.