Osaatko elää huolehtimatta
Kommentit (11)
Olen jatkuvasti huolissani jostakin ja se on todella kuluttavaa.
Mä itken hirveesti kun oon alkanut oleen huolissaan aina jostain.
Vierailija kirjoitti:
Olen jatkuvasti huolissani jostakin ja se on todella kuluttavaa.
Minulle päivä kerrallaan eläminen on aiheuttanut tämän huolehtimisen. Täysin merkityksetöntä elämää. Asiaa ei ainkaan auta, että euraani tunkevat eläkeläiset kertomaan kokemuksiaan. Edessä kammottava tulevaisuus vaikka nyt pitäisi elää vielä elämän kukkeinta aikaa eikä joutua samaistuttamiskohteeksi 30-40 vuotta iäkkäämpien ongelmiin ja elämänasenteisiin.
Sain viime viikolla kuulla sairastavani aggressiivista syöpään ja hoidot alkavat mahdollisimman pian. Tietenkin minä huolehdin nyt ennen rankkoja hoitoja, että kaikki on mahdollisimman puhdasta ja siistiä kotona. Siivoan ja pyykkään.
Olen aina elänyt niin, että olen tiedostanut elämän loppuvan jonain päivänä. Nyt tehtävälistassa on testamentin rungon teko ja juristilla käyminen, ettei perikunta joudu kärsimään suotta.
Elämänasenteeseeni vaikuttaa varmasti voimakkaasti se, että olin nuorena auto-onnettomuudessa ja menetin parhaan kaverini. Ehdin miettiä sairaalassa ja kuntoutuksessa asioita ja olen elänyt jokaisen päivän tähänkin päivään saakka kuin olisin saanut jatkoaikaa. Oli se ihme, että jäin onnettomuudesta henkiin!
Aikaisempina vuosikymmeninä paheksuttiin esimerkiksi onnettomuusarpisen julkisella uimarannalla käymistä. Siihen aikaan ei puhuttu mistään kehipositiivisuudesta, ei ollut nettiä ja ei tietenkään myyty mitään burkineita Suomessa. Se on jännä juttu kuitenkin, että on paha jos menee uimaan arpensa näyttäen tai sitten burkinilla arpensa peittäen. Aina on joku paukuttamassa poskea, että näyttää niin epämieluisalta hänen silmäänsä.
Aion ostaa heti sopivan uimapuvun tai bikinit ja rääkätä ihmisiä tänä kesänä uimarannoilla ihan arpeni näyttäen. Minullahan ei ole enää mitään velvoitetta käyttäytyä hienotunteisesti muita kohtaan kun kerran on ihme jos vielä ensi kesänä olen rannoilla tai uimahalleissa/maauimaloissa uimassa.
Huoliasteikolla 1-10 minun huoleni ovat nyt aika arkisia kun voin toimia vielä kuten toissa viikollakin.
Vierailija kirjoitti:
Sain viime viikolla kuulla sairastavani aggressiivista syöpään ja hoidot alkavat mahdollisimman pian. Tietenkin minä huolehdin nyt ennen rankkoja hoitoja, että kaikki on mahdollisimman puhdasta ja siistiä kotona. Siivoan ja pyykkään.
Olen aina elänyt niin, että olen tiedostanut elämän loppuvan jonain päivänä. Nyt tehtävälistassa on testamentin rungon teko ja juristilla käyminen, ettei perikunta joudu kärsimään suotta.
Elämänasenteeseeni vaikuttaa varmasti voimakkaasti se, että olin nuorena auto-onnettomuudessa ja menetin parhaan kaverini. Ehdin miettiä sairaalassa ja kuntoutuksessa asioita ja olen elänyt jokaisen päivän tähänkin päivään saakka kuin olisin saanut jatkoaikaa. Oli se ihme, että jäin onnettomuudesta henkiin!
Aikaisempina vuosikymmeninä paheksuttiin esimerkiksi onnettomuusarpisen julkisella uimarannalla käymistä. Siihen aikaan ei puhuttu mistään kehipositiivisuudesta, ei ollut nettiä ja ei tietenkään myyty mitään burkineita Suomessa. Se on jännä juttu kuitenkin, että on paha jos menee uimaan arpensa näyttäen tai sitten burkinilla arpensa peittäen. Aina on joku paukuttamassa poskea, että näyttää niin epämieluisalta hänen silmäänsä.
Aion ostaa heti sopivan uimapuvun tai bikinit ja rääkätä ihmisiä tänä kesänä uimarannoilla ihan arpeni näyttäen. Minullahan ei ole enää mitään velvoitetta käyttäytyä hienotunteisesti muita kohtaan kun kerran on ihme jos vielä ensi kesänä olen rannoilla tai uimahalleissa/maauimaloissa uimassa.
Huoliasteikolla 1-10 minun huoleni ovat nyt aika arkisia kun voin toimia vielä kuten toissa viikollakin.
Voimia Sinulle. Toivon sydämestäni että hoidot tepsivät. Kaikkea hyvää elämääsi, rukoilen puolestasi!
Kun seuraa uutisia, niin mitä pitäisi ajatella. Linnut kuolee, maapallo lämpenee, Venäjä hyökkää. En olisi uskonut, että näin huonosti alkaa mennä. Syvä pettymys ja suru.
Vierailija kirjoitti:
Kun seuraa uutisia, niin mitä pitäisi ajatella. Linnut kuolee, maapallo lämpenee, Venäjä hyökkää. En olisi uskonut, että näin huonosti alkaa mennä. Syvä pettymys ja suru.
Tiedätkö mitä, Raamatussa on kaikki tämäkin ennustettu. Kohti viimeisiä lopunaikoja mennään. Vielä tulee pahempaakin kurjuutta.
Miksi edes pitäisi olla huolehtimatta huomisesta, jos on aihetta huoleen? Silloin, kun elämä on hyvässä uomassa, ei rahahuolia ja vakaa työpaikka, niin ei edes ole tarvetta huolehtia huomisesta. Silkaa postaskaa nämä kyllä elämä kantaa ja älä huoli vakuuttelut.