Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Kertokaas miten pelkän kansaeläkkeen varassa kituuttavat mummot on eläneet?

Vierailija
24.09.2010 |

Jos ovat olleet kotirouvia, niin mun järjen mukaan siihen yhtälöön kuuluu sitten mies ja lapsiakin. Missä se on nyt? Jos mies kuollut, niin saahan sitä leskeneläkkeen. Ja se että on jäänyt kotirouvaksi, niin kyllä miehellä on pitänyt olla semmoiset tulot että on koko perheen elättänyt.

Kertokaa tuntemanne pelkkää kanseläkettä saavan mummon tarina, jos semmoisen tiedätte.

Kommentit (24)

Vierailija
1/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

no en ole mummo, mutta työeläkettä saan kansaneläkkeen päälle 50e. Hoidin lapsia kotona, kunnes sairastuin, mies jätti, ja tässä sitä nyt pitäisi loppuelämä yksin selvitä. Eläkkeeseen ei laskettu ns. tulevaa aikaa, koska olin ehtinyt olla 6 vuotta pois työelämästä.

Vierailija
2/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin monet pelkästään kansaneläkkeen perusosaa saavat ovat niitä jotka ovat tehneet töitä mm. kotiapulaisena, työskennelleet maatilalla emäntinä, piikoina, karjakkoina, lastenhoitajina jne.



Olen huomaavina ap:n tekstissä vähintään lievää ylemmyyttä tätä tervaskantosukupolvea kohtaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos vaikka miehenkään eläke ei ole ollut kansaneläkettä suurempi, ei leskelle jääne juuri leskeneläkettä? Ja eikö sen saaminen riipu iästä ja näin..

Vierailija
4/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin monet pelkästään kansaneläkkeen perusosaa saavat ovat niitä jotka ovat tehneet töitä mm. kotiapulaisena, työskennelleet maatilalla emäntinä, piikoina, karjakkoina, lastenhoitajina jne.

Olen huomaavina ap:n tekstissä vähintään lievää ylemmyyttä tätä tervaskantosukupolvea kohtaan.


Eivät sit vissiin ole saaneet palkkaa piikoina, karjakkoina, lastenhoijina, tai ovat saaneet se pimeesti? Mun kaikki isovanhemmat on olleet ihan palkkatöissä.

ap.

Vierailija
5/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ennen perhe eli yhden ihmisen palkalla. Nykyään se kansaneläke ei välttämättä enää riitä. Mutta mummokin voi hakea toimeentulotukea. ;o)

Vierailija
6/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten kotiäitinä on ollut paljon. Elanto tuli osin omasta pienestä maatilasta. Siihen aikaan ei mitään maataloustukia ollut... ;) Joten ei tavallaan mummolla ollut palkkaakaan, mistä eläke olisi voinut kertyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mummoja riittää kyllä maaseudulla paljonkin, myös omassa suvussani. Silloin oli ihan yleisesti niin, että isoja eläkkeitä ei kertynyt, ei ollut ihan samanlaista eläkkeenmaksu-systeemiä kuin nyt ja tilatkin niin pieniä, ettei se työmäärä tavallaan "riittäisi" nykyisin kahden ihmisen työeläkkeisiin.

Mummot asuvat pienissä vuokra-asunnoissa tai entisten viljelystilojen huonokuntoisisssa taloissa vuosia tai vuosikymmeniä miehiensä kuoleman jälkeen (siitä tilasta ei rahoja jäänyt mummoille, lähes ilmaiseksi tila luovutettiin aina lapsille, hyvä kun saivat velkansa maksettua niillä rahoilla). Ei ole mummoilla varaa matkustella, ostella huonekaluja,vaatteita, tilata lehtiä tai mitään muutakaan, ruokaan ja asumiseen ne rahat menee viimeiseen senttiin ja ruokaakin ostavat tarjousten mukaan ja alennuksista. Lääkkeitä sen ikäisillä on jo niin paljon, että maksukatot paukkuu jo alkukeväästä, sitten saa pakolliset lääkkensä jo ilmaiseksi, eipä niihin rahaa riittäisikään.

Paremmin tietysti tuli mummot toimeen siinä vaiheessa, kun miehet olivat vielä elossa, kahden ihmisen eläkkeet jostain syystä riittää helpommin, kun ei kahta asuntoakaan tarvita pariskunnalle.

Ikävä kyllä tätä ei tarvinnut omasta päästä keksiä, todella paljon näitä mummoja on edelleen. Joku kultalusikka-suu tulee taas irvailemaan, ettei noin kukaan voi elää.



Vierailija
8/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

- synnyttänyt ja hoitanut 6 lasta.

- tehnyt kaikki kotityöt, ruoanlaitto, pyykki ilman juoksevaa vettä, siivous yms.

- hoitanut karjan ja hevosen.

- tehnyt kaikki maatyöt paapan ollessa sodassa.

- tehnyt heinää kesällä.

- istuttanut ja nostanut perunat, poiminut mansikat ja puolukat ja mustikat yms.

- hoitanut meikäläisen 2 kk alkaen kun äiti lähti töihin. Ilman palkkaa.



Nämä tuli ensinnä mieleen. Ennen vanhaan harvat "emännät" kävivät kodin ulkopuolisissa töissä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvin monet pelkästään kansaneläkkeen perusosaa saavat ovat niitä jotka ovat tehneet töitä mm. kotiapulaisena, työskennelleet maatilalla emäntinä, piikoina, karjakkoina, lastenhoitajina jne.

Olen huomaavina ap:n tekstissä vähintään lievää ylemmyyttä tätä tervaskantosukupolvea kohtaan.


Eivät sit vissiin ole saaneet palkkaa piikoina, karjakkoina, lastenhoijina, tai ovat saaneet se pimeesti? Mun kaikki isovanhemmat on olleet ihan palkkatöissä.

ap.


Mutta siellä yksityisen navetassa työskennellessä ei varmaan ole niitä eläkemaksuja huolehdittu siihen aikaan.

Vierailija
10/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt kun löytyi näin mielenkiintoinen aihe, jossa sinulla on selvästi puutteita sivistyksessä, niin ota selvää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

ja Myelin voimaantuloa maksaneet huonosti omia eläkkeitään jos ovat maksaneet olleenkaan tai sitten on maksettu vain miehen eläke. Varmaan vaikea oli siitä pientilan olemattomasta tulosta maksaa ja kaikesta ylimääräisestä luovuttiin.

Tässä tapauksessa vaimolle, joka ei käynyt kodin ulkopuolella töissä, jäi vain kansaneläke ja pieni oli sekin tulo, josta laskettiin mahdollinen leskeneläke.

Vierailija
12/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

joten kotiäitinä on ollut paljon. Elanto tuli osin omasta pienestä maatilasta. Siihen aikaan ei mitään maataloustukia ollut... ;) Joten ei tavallaan mummolla ollut palkkaakaan, mistä eläke olisi voinut kertyä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

sisarukset lähtivät äitinsä kuoltua piikomaan. Tämä tarkoitti mm.karjakon töitä, lastenhoitajan- ja kotiapulaisen tehtäviä. Oltiin piikomassa monesti jonkun sukulaisen luona. Työtä opittiin tekemään jo lapsesta lähtien. Kun se oma puoliso löytyi alettiin emännöidä sitä syytinkimökkiä pellon laidalla. Mummoni kertoi kuinka mökin ja maapläntin vuokra maksettiin tietyllä määrällä päivätöitä. Siinä olikin sitten sovittaminen kun samaan aikaan olisi pitänyt tehdä omia huushollihommia ja sesonkipuuhaa kun piti syytinkiä suorittaa.



Sotavuodet katkoivat monelta työuran ja on iso joukko niitäkin, jotka eivät enää töihin takaisin pääseetkään syystä tai toisesta.

Vierailija
14/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaikea on tällaisella lyhellä nettikeskusteluvastauksella sun sivistyksesi aukkoja täyttää.

Syitä on varmaan niin monia kun on näitä ihmisiäkin.

Edellä useita tulikin jo mainittua.

Elmä nyt ei vaan mene kaikilla yhtä sutjakkaasti vaan mutkia voi tulla matkaan ja siksi jotkut eivät muuta saa kuin kansaneläkkeen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kunhan mietti, että miten ne on sillä rahalla selvinneet.

Kyllä mä olen toisinaan miettinyt, kun mummo muisti aina hokea, kuinka hän on niin köyhä kun on vain pieni kansaneläke. Sillä oli kuitenkin pappa maksamassa asumiskuluja, mä joudun yksinäni maksamaan lainat yms. kulut eläkkeestäni.

Vierailija
16/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mummoni oli pienen maatilan emäntä, mies ja kolme lasta. Mies kuoli vanhan tuberkuloosin vammoihin ja maatalouspölyihin parikymmentä vuotta ennen vaimoaan. Leskeneläkkeen toki sai, mutta eipä sekään kovin kummoinen ollut, kun se maatila oli aina ollut pieni ja köyhä.



Lapset sitten auttoivat, minkä pystyivät, mutta kun maatila oli ollut pieni niin lasten kouluttautumisen mahdollisuudet olivat myös olleet aika vähäiset - ihan keskiluokkaa ja virkamiestä, mutta omatkin asuntolainat oli vielä kesken maksamatta ja omat lapset koulutettavana myös.



Kun tätä tarinaa vertasi toiseen mummooni, joka oli ollut kansakoulunopettaja myös avioituneen ikänsä, eikä jäänyt sinne maatilalle emännäksi/kotiäidiksi niin tilanne oli vallan toinen. Entisellä opettajalla oli todella hyvä työeläke, jolla oli kiva ostaa kotiapua ja hoitoapua ja tämä mummo pystyi myös auttamaan lapsiaan ja lapsenlapsiaan taloudellisesti, toisin kuin se emäntämummo, jota siis piti itseään auttaa.

Vierailija
17/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun mielestä. Kummastuttaa jotenkin, että joku voi olla näin tietämätön lähihistoriasta.



Vielä 70-luvulla Suomi oli täynnä muutaman hehtaarin pientiloja ja navetassa oli muutama lehmä. Ei siitä eläkesäästöön riittänyt. Kunhan saatiin maitoa omaan pöytään oman pellon viljasta jauhoja leivän leipomiseen.

Vierailija
18/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

mun mielestä. Kummastuttaa jotenkin, että joku voi olla näin tietämätön lähihistoriasta. Vielä 70-luvulla Suomi oli täynnä muutaman hehtaarin pientiloja ja navetassa oli muutama lehmä. Ei siitä eläkesäästöön riittänyt. Kunhan saatiin maitoa omaan pöytään oman pellon viljasta jauhoja leivän leipomiseen.


1970-luvulla Suomi teollistui vauhdilla! Se mitään pientilojen aikaa ollut.

Vierailija
19/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

8 lasta, nuorimman mentyä kouluun alkanut hoitaa kotona lapsenlapsia. 60- ja 70- luvullahan näiden lastenlasten hoitoa olisi ollut vaikea järjestää. Mummo ja vaari elivät aivan köyhyysrajalla koko ikänsä. Sodan jälkeen perustivat pienen rintamamiestilan ja vaari kävi myös ulkopuolisilla tilapäistöissä.



Myivät tilan eläkeiässä, rahat riittivät aravakaksioon jaupungissa. Kun vaari kuoli, mummo oli sikäli onnellisessa tilanteessa, että oli se asunto. Ei koskaan valittanut köyhyyttä tai ottanut rahaa vastaan meidän lastenlasten hoidosta.

Vierailija
20/24 |
24.09.2010 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei ainakaan täällä periferiassa.



Asun edelleen synnyinpaikkakunnallani ja vieläkin täällä elanto saadaan maataloudesta tai palveluammateista. Ei teollisuudesta. Toki tilakoot ovat kasvaneet ja leipä on nykyään leveämpää.



Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi kahdeksan seitsemän