Miksi muiden matkat ja ystävät aiheuttaa kateutta vaikka omiakin on?
Taas se aika vuodesta kun ystäväporukat ovat matkoilla, ihmiset veneilevät onnellisina ja tapahtumista jaetaan päivityksiä.
En tajua miksi nämä aiheuttaa kateutta. Mulla on muutamia hyviä ystäviä, matkoilla käyn lähinnä perheen ja siskon perheen kanssa. Viime viikonloppuna vietettiin Hauskaa iltaa kahden ystäväperheen kanssa (ei päivityksiä), eilen tosi hauska iltaretki miehen kanssa ja viikonloppunakin on ohjelmaa tiedossa. Ja silti muiden päivitykset masentaa.
Kommentit (11)
Mä en viitsi julkaista mitään, koska on juurikin tällaista ikävää kateutta. Omasta mielestä on kiva, kun muut tekevät ja nauttivat elämästä.
Tämä toki menee kausittain, joskus herättää kateutta vaikka itsellä olisi joku huippuhomma menossa. Joskus taas ei lainkaan, vaikka löhöäisi yksin kotisohvalla.
Et ole oikeasti ystävä jos et osaa olla ystäviesi puolesta iloinen.
🇺🇦🇮🇱
Ei mulla muiden omaisuus, ystävät eikä menemiset aiheuta yhtään kateutta . Mua ei kiinnosta muiden elämä.
No täytyy olla jonkinlainen narsisti tai muu että kokee kateutta siitä miten muut elävät, mun mielenterveys toimii oikein hyvin sillä tavalla että elän ihan omaa elämää ja annan muiden elää omaansa...
Vierailija kirjoitti:
Ei mulla muiden omaisuus, ystävät eikä menemiset aiheuta yhtään kateutta . Mua ei kiinnosta muiden elämä.
Mukaan muiden omaisuus ei kiinnosta enkä ole siitä kateellinen. Lähinnä aktiivinen elämänmeno ja sosiaalisuus, rakastavat ja iloisessa ihmiset ympärillä aiheuttaa kateutta.
Ehkä en itse koe olevani niin pidetty ja rakastettu, kuin miltä nuo kuvat näyttävät muiden osalta. Ehkä se on oma väsymys ja velttous, mikä tätä aiheuttaa. Kun tuo iloisuus ei tartu itseen.
Vierailija kirjoitti:
Laita some kesälomalle!
Tämäpä just!! Etelässä kun oltiin, en pyörinyt netissä ollenkaan. Autollakin suunnistettiin ihan paperikartan avulla. Telttaillessakaan katson tuskin edes kelloa puhelimesta. Syödään sit kun on nälkä ja nukkumaan mennään kun väsyttää ja kalassa ollaan niin kauan kun jaksaa tai kaljat on loppu. Fiilikset menee pilalle ja arjesta irtiotto jos eksyy lukemaan jotain kamalia uutisia. Tekee hyvää keskittyä siihen hetkeen vaikka perheen kanssa ja katsoa kun lapsilla on hauskaa, eikä pahoittaa mieltänsä, kun avllä joku on eri mieltä tai joku pitääkin kahden viikon reissun ja itse joutuu tyytymään lyhyempään.
Hienoja ihmisiä täällä vastailee, ovat kateudesta vapaita kaikki.
Tosiasiassa suomalaisten perussynti on kateus. Kateellinenhan ei kadehdi itselleen vaan toiselta pois.
Kateus naamioituu usein oikeudenmukaisuuden kaapuun. Hurskastelulla ei silloin ole rajoja.
Kateus on vaikea tunne itselle tunnistaa ja vielä vaikeampi myöntää.
Sulla ei mene vielä tarpeeksi huonosti 😅 Minä olen niin sairas, että tiedän etten jaksaisi ikinä oikeasti mitään mitä muut puuhaavat - ei voi siis olla kateellinenkaan. Joskus mietin että olisi kiva jos jaksaisi jotakin. Yleensä en tosin jaksa viedä sitäkään ajatusta enää loppuun.
Mitkä päivitykset? Kun ei kuulu mihinkään, ei tuu nähtyä mitään, eikä mieltänsä pahoita.
Nytkin odotan vain meidän perheen telttareissua. Mulle sama mitä muut tekee. Mulla on uus makuupussikin.