Lue keskustelun säännöt.
Mä en osaa jutella
07.06.2023 |
Mä aina mokaan, varsinkin puolituttujen seurassa. Oisko parempi vaan olla hiljaa, mutta sittenkin tulee outo leima. Tarkoitan hyvää, mutta töksäyttelen kuitenkin jotakin ajattelematonta kun en tunne taustoja. Kyselen kuulumisia, kyselen lapsista, kehun että onpa hienoa. Mutta silti puheestani saa kaikki aina väärän kuvan. En mä enää varmaan opi millään sosiaalisia taitoja.. ihan vaan nyt avauduin, kun aina tilaisuuksien jälkeen morkkis.
Kommentit (16)
No ole sitten hiljaa. Jos sinua ei kiinnosta avata suutasi ja puhua, niin minkäs sille voi. Tämä on kuitenkin vain sinun oma juttusi ja muita et voi asiasta syyttää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu, mutta ei tämä ole kovin harvinaista, joten en jaksa sitä murehtia. Aika moni varsinkin suomalainen on vaivaunut eikä osaa oikein jutella niitä näitä luontevasti.
Jos kaikki saavat aina puheistasi väärän kuvan, on ehdottomasti parempi vaihtoehto lopettaa se puhuminen. Hymyilet vaan ja olet kiinnostuneen näköinen, se riittää.
Voi olla, että sinua pidetään edelleen outona mutta joka tapauksessa ystävällisenä ihmisenä.
Täällä sama.
Töksäytän aina jotain ihan ihme juttuja suustani. 😒
Keskustelu kanssani ei siis solju luontevasti. 🙈
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos kaikki saavat aina puheistasi väärän kuvan, on ehdottomasti parempi vaihtoehto lopettaa se puhuminen. Hymyilet vaan ja olet kiinnostuneen näköinen, se riittää.
Voi olla, että sinua pidetään edelleen outona mutta joka tapauksessa ystävällisenä ihmisenä.
Musta tuntuu, että toi sun neuvo olisi parempi sinun itsesi noudatettavaksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, mutta ei tämä ole kovin harvinaista, joten en jaksa sitä murehtia. Aika moni varsinkin suomalainen on vaivaunut eikä osaa oikein jutella niitä näitä luontevasti.
No jep. Suuri osa joko on murjottavia ja epäluuloisia tuppisuita, jyrääviä mustavalkoajattelijoita joiden kanssa kaduttaa melkein välittömästi että alkoi jutulle, sitten on nämä kiusalliset jotka nyt ei hirveästi ärsytä. Ainakin jos ei töksäytä jotain tosi epäkohteliasta. Ai niin ja korkeakoulutetut huonoitsetuntoiset pätijät vielä, kauhea kontrolli ja tarve vaikuttaa pätevältä ja fiksulta 24/7, herranjumala miten raskasta seuraa.
Että älä ap ole niin ankara itsellesi :D
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, mutta ei tämä ole kovin harvinaista, joten en jaksa sitä murehtia. Aika moni varsinkin suomalainen on vaivaunut eikä osaa oikein jutella niitä näitä luontevasti.
No jep. Suuri osa joko on murjottavia ja epäluuloisia tuppisuita, jyrääviä mustavalkoajattelijoita joiden kanssa kaduttaa melkein välittömästi että alkoi jutulle, sitten on nämä kiusalliset jotka nyt ei hirveästi ärsytä. Ainakin jos ei töksäytä jotain tosi epäkohteliasta. Ai niin ja korkeakoulutetut huonoitsetuntoiset pätijät vielä, kauhea kontrolli ja tarve vaikuttaa pätevältä ja fiksulta 24/7, herranjumala miten raskasta seuraa.
Että älä ap ole niin ankara itsellesi :D
Mä niin kovasti vaan haluaisin mukaan uusiin porukoihin täällä uudella paikkakunnalla. Saattaa olla että ylianalysoin näitä tilanteita jälkikäteen liikaa. Oikeasti toivon kaikille hyvää, mutta töksäyttelyni saattaa kummastuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minäkin olen huono juttelemaan. Puolisoni on super small talkkaaja, ja hän hoitaa meidän sosiaaliset suhteet. Hänen neuvonsa on, että muistele etukäteen mistä viimeksi puhuttiin ja palaa samoihin aiheisiin. Eli tälläistä: miten meni lapsen kevätjuhla, oliko millainen todistus, oliko hyvä viikonloppureissu, milloinkas kesäloma olikaan ja mitä meinasit tehdä. Mites auto, mites pihahommat, tuliko ikkunat pestyä. Ihan mitä vaan jonnin joutavaa, joka nyt ei välttämättä niin kiinnosta, mutta pitää keskustelun yllä. Tämä onnistuu minilta jotenkin kun tapaa sovitusti ihmisiä, mutta sitten kun tapaan yllättäen, menenkin ihan lukkoon.
Eli kysele toisen jutuista ja kerro väliin jotain omaa. Älä haastattelee, äläkä ryhdy yksinpuheluun omista asioista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu, mutta ei tämä ole kovin harvinaista, joten en jaksa sitä murehtia. Aika moni varsinkin suomalainen on vaivaunut eikä osaa oikein jutella niitä näitä luontevasti.
No jep. Suuri osa joko on murjottavia ja epäluuloisia tuppisuita, jyrääviä mustavalkoajattelijoita joiden kanssa kaduttaa melkein välittömästi että alkoi jutulle, sitten on nämä kiusalliset jotka nyt ei hirveästi ärsytä. Ainakin jos ei töksäytä jotain tosi epäkohteliasta. Ai niin ja korkeakoulutetut huonoitsetuntoiset pätijät vielä, kauhea kontrolli ja tarve vaikuttaa pätevältä ja fiksulta 24/7, herranjumala miten raskasta seuraa.
Että älä ap ole niin ankara itsellesi :D
Mä niin kovasti vaan haluaisin mukaan uusiin porukoihin täällä uudella paikkakunnalla. Saattaa olla että ylianalysoin näitä tilanteita jälkikäteen liikaa. Oikeasti toivon kaikille hyvää, mutta töksäyttelyni saattaa kummastuttaa.
Otat ihan iisisti nyt vaan, koitat aina ajatella niin että murehditko sinä nyt tätä töksäytystä vielä viiden vuoden päästä. Ja yritä katsoa tilanteita niin että kelpaako tämä ihminen mulle, ei niin päin että kelpaatko sinä sille ihmiselle. Koita etsiä samanhenkisiä ihmisiä, niitä ei välttämättä helpolla löydä. Pois turha miellyttäminen, luota siihen että tavalla tai toisella löydät paikkasi kyllä jostain siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No ole sitten hiljaa. Jos sinua ei kiinnosta avata suutasi ja puhua, niin minkäs sille voi. Tämä on kuitenkin vain sinun oma juttusi ja muita et voi asiasta syyttää.
Käytkö sinä sama tyyppi kaikissa yksinäisten ketjuissa kiusaamassa? Sinulla on niin samanlainen kirjoitustyyli, että alat paljastumaan. Täällä voit anonyymisti kyllä meille muille yksinäisille kertoa, mikä sinun ongelmasi on. Jos olisit sellainen upea valovoimainen ihminen, jolla on laaja ystäväpiiri, et hengailisi täällä AV:lla kiusaamassa yksinäisiä ihmisiä. Kertojan mikä mieltäsi vaivaa? Oletko työtön, yksinäinen, alkoholisti? Miksi käyt AV:lla?
Mullekin jutustelu on ollut aina vaikeaa, sinkuksi päätyessäni huomasin että helpottaa koska ne epäluontevasti sujuneet kissanristiäiset liittyi useinmiten sen kumppanin kavereihin, perheeseen, sukuun. Oman lähipiirin kanssa kun tätä ongelmaa ei niinkään ole. Toinen mistä on ollut apua niin tavata kavereita/tuttujakin vaan yhtä tai muutamaa kerrallaan, eikä liian usein, koska mulla on myös niin huono ns. työmuisti että olen pulassa jos pitäisi muistaa liikaa toisten kertomia yksityiskohtia, sellaisista syntyy tahtomatta niitä tökeröitä tilanteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama täällä, paitsi että en osaa puhua edes ystävien kanssa tai perheen. Sönkötän äidillekin, mutta se osaa onneksi tulkita mua. Kirjoittaminen onnistuu kyllä. Joku sosiaalisissa tilanteissa häiritsee ja kun juuri siinä samassa hetkessä pitäisi reagoida. Mulla on r-vikakin. Mieluusti pidän suuni kiinni.
Vierailija kirjoitti:
No ole sitten hiljaa. Jos sinua ei kiinnosta avata suutasi ja puhua, niin minkäs sille voi. Tämä on kuitenkin vain sinun oma juttusi ja muita et voi asiasta syyttää.
Onkos ap syyttänyt asiasta muita? Kiristääkö hermo?
Postaat vaan täälä.