Erityislapsi?

Auttaako tieto sinua jotenkin vai voiko olla että loukkaantuisivat toden teolla?

Ei oikein ole sun asia puuttua ohi sen kumppanisi. Juttele siitä miehesi kanssa, jos hän ei kerro mitään diagnooseista, niin niitä ei todennäköisesti ole. Ja jos ei vaan halua kertoa, siihenkin hänellä on oikeus.

Et kysy keneltäkään muulta kuin siltä o-mal-ta puo-li-sol-ta-si. 

Siis asutte jo yhdessä ja näistä asioista ei ole edes juteltu?

Kaikki huono käytös ei ole = erityislapsi

Kommentti puolisostasi kertoo kaiken...

Joko on vauva tilauksessa?

Miten se erityislapseen sopiva käyttäytyminen sitten ilmenee?

Kyllä nää uusperheet ovat niin ihania.

Erityisen kuriton siis.

Jos lapsi on ns. kuriton, niin todennäköisesti kyseessä on erityislapsi. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että lasta tulisi kurittaa (vaikka isovanhemmat sitä saattavatkin suositella) vaan että lapsi tulee viedä tutkimuksiin, mitä kautta lapsi saa tarvitsemansa erityisen tuen.

Vierailija kirjoitti:

Miten se erityislapseen sopiva käyttäytyminen sitten ilmenee?

Toiminta on aika on-off. Kun hän innostuu asiasta paneutuu siihen täysin ja sitten räiskyy ja roiskuu, eikä muuta näe --- into loppuu kuin seinään.

Sama jonkun itselleen mielenkiintoisen asian esittelyssä --- juttua tulee solkenaan, kiihtyvällä tahdilla ja lennokkaita ideoita-----mutta sitten taas stoppi, kun on kyse arkipäiväisistä asioista. Eikä vastauksista saa selvää.

Sama koko fyysinen olemus: on - off. Uhmakas tai sitten lysyssä kaksinkerroin oleva.

Tylsistymistä? ennemminkin?

Sekaisinhan siinä menee vaihtuvien, vieraiden aikuisten huomassa. Miten lapsi edes uskaltaisi asettua ja kiinnittyä tekemisiin/ihmisiin, kun muutos on jatkuvaa.

Mitä väliä vaikka olisikin erityislapsi? Mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Mitä väliä vaikka olisikin erityislapsi? Mitä sitten?

Ehkä en vaatisi häneltä samaa kuin toiselta samanikäiseltä.