Olen tuhonnut paljon ihmissuhteita ja polttanut siltoja
En ole osannut käsitellä tunteitani enkä ilmaista niitä rakentavasti. Kaikki surun, haikeuden, pelon, epävarmuuden, yksinäisyyden jne ns. nolot tunteet ovat muuntuneet häpeäksi ja sitä kautta vihaksi ennen kuin olen ehtinyt edes tiedostaa asiaa.
Olen riehunut, huutanut, paiskonut tavaroita raivohulluna ja moni ihminen on kaikonnut ympäriltäni. Olen myös itse katkaissut välejä ja polttanut siltoja surutta suutuspäissäni.
Ajauduin tästä syystä alkoholismiin ja asiat menivät entistä huonompaan suuntaan. Onneksi tajusin lopettaa juomisen ja aloin viimein kasvaa ihmisenä. Hävettää nyt kun ymmärrän mitä olen mennyt tekemään. Olen siis välillä suorastaan järkyttynyt siitä millainen olen ollut.
Nyt mietin haluanko pyytää anteeksi ja selittää, vai annanko ihmisten olla. Moni ihmissuhde ei ole senkään puolesta pelastettavissa, koska he esimerkiksi itse juovat paljon enkä raittiina halua runsaasti juovia ihmisiä ympärilleni. He myöskään eivät ihmisenä ole sellaisia joiden kanssa nykyinen elämäni natsaisi kovinkaan hyvin.
Tuntuu kuin olisin saanut nöyryyttävän julkisen selkäsaunan ja hyvästä syystä. Nyt pyllyposket ja korvat punoittavat häpeästä ja mietin miten tästä eteenpäin.
Siinäpä teille päivän sosiaalip0rnot.
Kommentit (11)
Vierailija kirjoitti:
No älä nyt niihin muihin juoppoihin ole ainakaan missään yhteydessä. Muutoin aika tapauskohtaista. Ja jos pyydät anteeksi, sen pitää mennä sitten niin että kykenet hyväksymään sen jos et saa mitään vastausta tai sinusta halutaan pysyä kaukana. Mutta joissain tapauksissa varmasti olisi vastuullista ottaa yhteyttä ja kertoa ettet todellakaan vaadi anteeksiantoa, mutta haluat kuitenkin kertoa että olet syvästi pahoillasi siitä millainen olet ollut eikä sitä kaikkea mitä olet tehnyt olisi ikinä pitänyt tapahtua. Äläkä selittele liikoja.
Soitin eräälle läheiselle ja sanoin, että olen pahoillani siitä että olen ollut aggressiivinen (en fyysisesti koskaan) ja kertonut että se on johtunut omasta kypsymättömyydestä. Pyysin anteeksi käytöstäni ja sanoin että teen kovasti töitä kehittääkseni itseäni.
Hänkin pyysi omaa osuuttaan anteeksi. En odottanut häneltä anteeksipyyntöä, mutta tuntuuhan se hyvältä. Eli ihan hyvä alku matkalle. Ap
Kerronpa sinulle aloittaja että niin minäkin. On joitakin ihmisiä jotka ehkä olisi pitänyt pitää elämässä mukana. Siis jotka on ihan ok. Mutta oikeastaan en ole ikinä sitten katunut kun olen heivannut jonkun ulos elämästäni. Niitä ihmisiä on aika paljon.
On minussa jotakin epävakautta mutta loppu viimeksi on niin vähän ihmisiä joista välitän tai joista pidän. En toivo kellekään pahoja asioita enkä ole kostonhimoinen. Mutta on vain muutamia ihmisiä joista oikeasti sydämestäni välitän.
Katso elokuva Broken Flowers ennen kuin aloitat kierroksen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No älä nyt niihin muihin juoppoihin ole ainakaan missään yhteydessä. Muutoin aika tapauskohtaista. Ja jos pyydät anteeksi, sen pitää mennä sitten niin että kykenet hyväksymään sen jos et saa mitään vastausta tai sinusta halutaan pysyä kaukana. Mutta joissain tapauksissa varmasti olisi vastuullista ottaa yhteyttä ja kertoa ettet todellakaan vaadi anteeksiantoa, mutta haluat kuitenkin kertoa että olet syvästi pahoillasi siitä millainen olet ollut eikä sitä kaikkea mitä olet tehnyt olisi ikinä pitänyt tapahtua. Äläkä selittele liikoja.
Soitin eräälle läheiselle ja sanoin, että olen pahoillani siitä että olen ollut aggressiivinen (en fyysisesti koskaan) ja kertonut että se on johtunut omasta kypsymättömyydestä. Pyysin anteeksi käytöstäni ja sanoin että teen kovasti töitä kehittääkseni itseäni.
Hänkin pyysi omaa osuuttaan anteeksi. En odottanut häneltä anteeksipyyntöä, mutta tuntuuhan se hyvältä. Eli ihan hyvä alku matkalle. Ap
Tämä on hyvä asia. Siltoja kannattaa yrittää uudelleenrakentaa niiden läheisimpien ihmisten kanssa mutta esimerkiksi ne paljon juovat kaverit on paras unohtaa. Jos ammattiapu ei jostain syystä ole vaihtoehto tällähetkellä, niin reflektoiva kirjoittaminen voi auttaa sinua kerimään auki sitä, miksi olet hävennyt tunteitasi niin paljon, ettet ole osannut käsitellä niitä. Samoin se voi auttaa sinua hahmottamaan niitä kipupisteitäsi, jotka ovat tulleet painelluiksi erityisesti ihmissuhteissa ja aiheuttanut näitä raivokohtauksia ja välien katkomisia. Sinulla on parempi mahdollisuus sekä uusien terveiden ihmissuhteiden solmimiseen että vanhojen ihmissuhteidesi elvyttämiseen, jos olet tietoinen siitä, mitkä kipukohdat sinussa aktivoituvat näissä. Vain silloin voit tietää, mitä asialle kannattaa tehdä ja miten voit näitä kohtia hoitaa niin, etteivät ne enää aiheuttaisi vastaavanlaisia ongelmia ihmissuhteissasi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No älä nyt niihin muihin juoppoihin ole ainakaan missään yhteydessä. Muutoin aika tapauskohtaista. Ja jos pyydät anteeksi, sen pitää mennä sitten niin että kykenet hyväksymään sen jos et saa mitään vastausta tai sinusta halutaan pysyä kaukana. Mutta joissain tapauksissa varmasti olisi vastuullista ottaa yhteyttä ja kertoa ettet todellakaan vaadi anteeksiantoa, mutta haluat kuitenkin kertoa että olet syvästi pahoillasi siitä millainen olet ollut eikä sitä kaikkea mitä olet tehnyt olisi ikinä pitänyt tapahtua. Äläkä selittele liikoja.
Soitin eräälle läheiselle ja sanoin, että olen pahoillani siitä että olen ollut aggressiivinen (en fyysisesti koskaan) ja kertonut että se on johtunut omasta kypsymättömyydestä. Pyysin anteeksi käytöstäni ja sanoin että teen kovasti töitä kehittääkseni itseäni.
Hänkin pyysi omaa osuuttaan anteeksi. En odottanut häneltä anteeksipyyntöä, mutta tuntuuhan se hyvältä. Eli ihan hyvä alku matkalle. Ap
Tämä on hyvä asia. Siltoja kannattaa yrittää uudelleenrakentaa niiden läheisimpien ihmisten kanssa mutta esimerkiksi ne paljon juovat kaverit on paras unohtaa. Jos ammattiapu ei jostain syystä ole vaihtoehto tällähetkellä, niin reflektoiva kirjoittaminen voi auttaa sinua kerimään auki sitä, miksi olet hävennyt tunteitasi niin paljon, ettet ole osannut käsitellä niitä. Samoin se voi auttaa sinua hahmottamaan niitä kipupisteitäsi, jotka ovat tulleet painelluiksi erityisesti ihmissuhteissa ja aiheuttanut näitä raivokohtauksia ja välien katkomisia. Sinulla on parempi mahdollisuus sekä uusien terveiden ihmissuhteiden solmimiseen että vanhojen ihmissuhteidesi elvyttämiseen, jos olet tietoinen siitä, mitkä kipukohdat sinussa aktivoituvat näissä. Vain silloin voit tietää, mitä asialle kannattaa tehdä ja miten voit näitä kohtia hoitaa niin, etteivät ne enää aiheuttaisi vastaavanlaisia ongelmia ihmissuhteissasi.
Syy tälle selvisi itse asiassa yllättävän helposti. Lapsuudessa tunnekasvatus on ollut täysin olematonta ja molemmat vanhempani ovat aina olleet hyvin ankaria lapsiaan kohtaan. Koulussa jatkunut kiusaaminen johti siihen että opin kaikenlaisen herkkyyden olevan heikkous jota kuului hävetä.
Olen koulukiusaamisen ja henkisen heikkouden vuoksi ollut herkkä näkemään vihollisia sielläkin missä niitä ei ole ollut. Enkä ole käsitellyt pienimpiäkään solmuja ihmissuhteistani, koska sellaisista asioista kysyminen tai loukkaantumisen osoittaminen oli anteeksiantamaton heikkous. Minulla on ollut kaksi vaihtoehtoa: riehua tai katkaista välit. Tilanteesta riippuen joko toinen tai molemmat.
Nykyään ymmärrän, että minun on luotettava siihen etteivät ihmiset tarkoita läheskään aina pahaa eikä minulla ole enää mitään hätää. Minun täytyy vahvistaa itsetuntoani ja löytää voima itsestäni niin, etten ole tunteiden osalta enää toisten ihmisten armoilla. Minun täytyy muistaa etten ole enää se nuori jonka piti suojella itseään kaikilta ja kaikilta. Voin ilmaista tunteita ja tarpeita rauhallisesti ja joviaalosti ilman taisteluasetelmaa. Ap
Olen ollut periaatteessa kuin pieksetty koira, joka ei enää pelottaan erottanut ruokkivaa ja lyövää kättä toisistaan. Murisin kaikille käsille ja pienikin äkkiliike sai puremaan.
Nyt mun pitää oppia että lyövät kädet ovat jääneet taakse, eikä äkkiliike yleensä tarkoita mitään jota vastaan tarvitsisi puolustautua. Ap
Ihminen kasvaa kivun ja kärsimyksen kautta, että harvoin me opimme mitään jos asiat menevät hyvin emmekä tee virheitä.
Vierailija kirjoitti:
Ihminen kasvaa kivun ja kärsimyksen kautta, että harvoin me opimme mitään jos asiat menevät hyvin emmekä tee virheitä.
Ihminen kasvaa usein ilman kipua ja kärsimystäkin. Mutta sellaisille ihmisille ollaan verisen kateellisia jotka eivät ole kokeneet hirveästi onnettomuutta mutta ovat silti kunnollisia ihmisiä ja elävät elämäänsä onnellisina.
Vierailija kirjoitti:
No älä nyt niihin muihin juoppoihin ole ainakaan missään yhteydessä. Muutoin aika tapauskohtaista. Ja jos pyydät anteeksi, sen pitää mennä sitten niin että kykenet hyväksymään sen jos et saa mitään vastausta tai sinusta halutaan pysyä kaukana. Mutta joissain tapauksissa varmasti olisi vastuullista ottaa yhteyttä ja kertoa ettet todellakaan vaadi anteeksiantoa, mutta haluat kuitenkin kertoa että olet syvästi pahoillasi siitä millainen olet ollut eikä sitä kaikkea mitä olet tehnyt olisi ikinä pitänyt tapahtua. Äläkä selittele liikoja.
He eivät itse asiassa ole juoppoja vaan normaaleita työssäkäyviä aikuisia jotka seuraavat aikaansa yms. Eivät vaan jostain syystä vietä vapaa-aikaa kavereiden ja tuttujen kesken ilman että juovat alkoholia. Kaipa se on sivistynyttä, mutta itse en viihdy siinä seurassa enää. Ap
No älä nyt niihin muihin juoppoihin ole ainakaan missään yhteydessä. Muutoin aika tapauskohtaista. Ja jos pyydät anteeksi, sen pitää mennä sitten niin että kykenet hyväksymään sen jos et saa mitään vastausta tai sinusta halutaan pysyä kaukana. Mutta joissain tapauksissa varmasti olisi vastuullista ottaa yhteyttä ja kertoa ettet todellakaan vaadi anteeksiantoa, mutta haluat kuitenkin kertoa että olet syvästi pahoillasi siitä millainen olet ollut eikä sitä kaikkea mitä olet tehnyt olisi ikinä pitänyt tapahtua. Äläkä selittele liikoja.