Villisian kohtaaminen?
Kommentit (13)
Kohtasin lapsena villisian. Kotini lähellä oli Villisikamäki. Sialla oli torahampaat ja pelkäsin kovasti.
Tuolla noita näkee Tampereen keskustassa. Ruskeita ja valmiina hyökkäämään ihmisten päälle. Todella vaarallisia.
Oli nopea kohtaaminen. Kuului rytinää ja kolme villisikaa juoksi polun poikki editseni noin viiden metrin päässä. Tapahtui Etelä-Ranskassa.
Viilsin puukolla kaulan siltä auki ja savustin sen.
Kolmesti olen kohdannut viljapellosta. Ensimmäisellä laukauksella kaikki pudonneet.
Tosi vaarallinen haavoitettuna.
Villisiosta supikoiriin. Jo edesmennyt mummo tykkäsi supikoirista niin paljon, että keitti niille perunoita ja vei illalla kuusiaidan varteen niille syötäväksi.
Onko ketjussa nyt kyse av-mammojen miehistä luonnossa, vai siitä vieraslajista?
Tossa vieressähän se makaa, saatana.
Huudahda kimeasti tipitipitii ja lässytä. Ei vaan, oikeasti kannattaa kai olla hiljaa ja mennä eri suuntaan. Jos hyökkää pakene puiden taa ja juokse? Kiipeä puuhun pakoon? Tarhassa oleville voi jutella mukavia.
Ei ole tullut vastaan. Rottia olen nähnyt paljon öiseen aikaan. Sekä hiiriä. Pupuja on myös illalla, siilejä, minkkejä, mäyriä. Kettua en myöskään ole nähnyt asuinalueellani. Villisika kuulostaa pelottavalta. Toki myös viirupöllö.
Vierailija kirjoitti:
Tossa vieressähän se makaa, saatana.
Täällä ei makaa enää. Laitoin ukon sille puolelle ovea, missä nimensäkin lukee.
Nopeita, hyvää paistia!!