Kultaleijona Sakari Mannisen ja vaimonsa traumaattinen NHL-kokemus

En jaksanut lukea koko haastattelua.. Vaikeaa tekstiä niinku, eiku, jooko..

No ehkä tuossa on tullut yllätyksenä ettei ollutkaan mitään glamouria vaan kovaa työtä.

Ei sitä miljoonaa kellekään ihan tyhjästä anneta.

Jotenkin jäi jutusta käsitys, että rouva ei oikein ollut tyytyväinen.

Niin, varmaan se elämä tai arki nyt ei kummempaa ole siellä mutta jos odotukset ja mielikuvat esim. Liisa-vaimolla on potenssiin tuhat, kai sieltä pilvilinnoista ryminällä alas tullaankin.

Arki on arkea maailmallakin. Toki luulisi, että tuollaiset resurssit vähän auttaisivat.

Kai tuossa suurin pettymys oli se, että kaikki perustui asunnon valintaa myöten siihen, että oli luvattu paikka nhl-joukkueessa. Ja kun se ei toteutunut, kaikki elämässä hankaloitui.

Ehkä millin palkalla on tyhmää valittaa, mutta onhan siihen silti oikeus. Ainakin minua potuttaisi, jos sanaan ei voi luottaa.

Aika maanläheisiltä tyypeiltä vaikuttavat. Vaimo ikävöi läheisiä Suomessa ja Suomen luontoa. Ihan ymmärrettävää. Voi miljönäärikin tuntea yksinäisyyttä.

Toi ammattiurheilu on tosi raakaa. Ei varmasti ole ainut, jolle se amerikkalainen hymistely tulee yllätyksenä tai, että ei voi liikkua vapaasti + etäisyydet pitkiä. Toki Mannninen itse on varmaan pettynyt, kun joutui pelaamaan AHL eikä päässyt NHL.

Vierailija kirjoitti:

Kai tuossa suurin pettymys oli se, että kaikki perustui asunnon valintaa myöten siihen, että oli luvattu paikka nhl-joukkueessa. Ja kun se ei toteutunut, kaikki elämässä hankaloitui.

Ehkä millin palkalla on tyhmää valittaa, mutta onhan siihen silti oikeus. Ainakin minua potuttaisi, jos sanaan ei voi luottaa.

Kukaan ei voi koskaan olla varma paikasta nhl-joukkueessa. Tämän jopa minä, joka ei seuraa lätkää, ymmärrän. Asian pitäisi olla selvä myös huippukiekkoilijalle, mutta vaikuttaa siltä, että hän ja vaimonsa olivat ne, jotka eniten yllättyivät.

Aha

Yllättyneet parijonoon kun Sakke puksutteli maitojunalla kotiin....