Mun äiti ei uskalla ostaa veljeni lapsille mitään lahjoja
kun pelkää ettei ne kelpaa. Heillä kun vaatteet ja koti kalliita merkkejä, eikä mun äidillä ole semmoiseen varaa.
Äiti ei oikein osaa ostaa leluja ja muuta tavaraa, meidän lapset saakin häneltä useimmiten vaattteita. Äitiä ahdistaa jo valmiiksi, mitä kummaa laittaisi veljeni lapsille joulupakettiin.
Kommentit (14)
vaikka esität ystävällistä hänelle. Miniät ovat pelottavia. Ja mulla raukalla on vain poikia :(
Juurikin siitä syystä että suosin laadukkaita vaatteita ja leluja. Enkä ole ikinä arvostellut hänen tuomiaan lahjoja tai tavaroita, ei tulisi mieleenkään vaan kiitollisena ja iloisena otan kaiken vastaan ja huolehdin että lapset vielä käyttävät niitä rumiakin vaatteita anopin kyläilyjen aikaan :) Mutta nykyään aina sama virsi: "ei teille mitään uskalla tuoda".
Ei siinä, mulle on ihan sama mutta toki lasten puolesta harmittaa. Kysyisi vaikka ensin toivetta sitten.
Sama raha menisi ja lahjan saaja olisi tyytyväinen.
Minulla on hyvä tyylisilmä ja se näkyy perheen pukeutumisessa. Olen huomannut, että esim. oma äitini ei uskalla ostaa lapsille vaatteita. Enkä ole kiittämätön enkä nyrpistele! Lapset puen nätisti.
Yleensä kerron kysyttäessä, mikä lelu tai peli on milloinkin lapsilla in, ja saavat mieleisiä lahjoja.
ettei mikään enää kelpaa, niin annan olla.
Ei minun tarvitse ketään miellyttää lahjoilla. Ei äidinkään tarvitse kaikkea poikaansa miellyttääkseen tehdä (vaikka äidit taitavat olla tässä asiassa melko samanlaisia ja paljon helpommin koittaa sitä poikaansa miellyttää, kuin tytärtään?)
Täällä kun noita anoppijuttuja lukee, tulee siihen tulokseen että anoppi ei osaa hengittääkään miniälle mieleisellä tavalla.
Olen jo valmiiksi kauhuissani, kun poikani joskus pariutuu. Sitten muutun normaalista ihmisestä kakkosluokan kansalaiseksi.
Äitisi pelkää ehkä ihan oikeutetusti, että saa hyvää tarkoittavalla lahjallaan vaan pahan mielen itselleen.
Mun vanhemmilla oli tapana ostaa kasottain jotain pilipalikrääsää ja sanoinkin heille, että ostavat mieluummin yhden lahjan per lapsi. Pääasia että se on sellainen mistä lapsi tykkää.
valitettavasti
Sillähän siitä pääsisi. Jos toiveet ovat kalliita, niin sanoo että pysty niin kalliita ostaman olisiko jotain halvempia toiveita. Miksi ei saa suutaan auki?
Kakkua/kinkkua kaikille, se on pääasia.
Ilmottaisin mikä on budjettini lahjaan ja sen mukaan saisivat ilmoittaa toiveensa. Jos mitään ei löydy sille summalle niin veisin, vaikka sen rahan.
Juurikin siitä syystä että suosin laadukkaita vaatteita ja leluja. Enkä ole ikinä arvostellut hänen tuomiaan lahjoja tai tavaroita, ei tulisi mieleenkään vaan kiitollisena ja iloisena otan kaiken vastaan ja huolehdin että lapset vielä käyttävät niitä rumiakin vaatteita anopin kyläilyjen aikaan :) Mutta nykyään aina sama virsi: "ei teille mitään uskalla tuoda".
Ei siinä, mulle on ihan sama mutta toki lasten puolesta harmittaa. Kysyisi vaikka ensin toivetta sitten.
Mun vanhemmilla oli tapana ostaa kasottain jotain pilipalikrääsää ja sanoinkin heille, että ostavat mieluummin yhden lahjan per lapsi. Pääasia että se on sellainen mistä lapsi tykkää.
meillä ainakin minä toimin kaikkien lasten (3kpl) lelutoiveautomaattina kaikille sukulaisille ja kummeille. Joulun alla on ihan loppuun tiukattu olo, kun kaikki omat ideat on saanut jakaa muille. Ja parhaassa tapauksessa saan käydä hakemassa ja paketoimassakin ne:( Tosin tämä palvelu on vaan mun 85v mummolleni, muut saa paketoida pakettinsa itse. Kyllä minä ainakin oon vielä toistaiseksi osannut keksiä lahjoja jokaisen budjettiin sopien, yksikin synttäri yksi työtön sukulainen toi pojalle kolme sählypalloa, ja niistä poika oli iloisin.
Mitäs jo mummi veisikin lapset käymään vaikka elokuvateatterissa tai käyttäisi uimahallissa uimassa ja limulla. Yhdessä vietetty aika monesti arvokkaampaa kuin jokin tavara.