Kuulin radio suomesta hyvän pointin koululiikunnasta. 80% kertoo vihaavansa kun aina valittiin viimeisenä.
Täysin mahdotonta tai sitten on myös huono matematiikassa liikunnan lisäksi.
Kommentit (10)
Vastasiko siihen kysymykseen ihan jokainen koululiikuntaan osallistunut?
Joskus häiritsi se että muut oli laitettu tuijottamaan tarkasti muiden suoritusta. Kun muutama tai yksi suoritti. Osa oli jo maalissa myös tuijottamassa. Sama vuorilla hiitäessä, kun itsellä vuoristotauti muut maalissa. Ja aina samat viimeisenä ja samat ensin. Ihan törkeää ja lasten nöyryyttämistä. Myös juoksussa osa oli viimeisenä maalissa, kun keuhkoissa ei liikkunut enää ilma hyvin. Sen ei pitänyt olla kilpailu, arvostelu tai tuijotuspaikka.
siinä oppii elämästä, aina ei ole kivaa/reilua/kaikki yhtä hyviä kaikessa
En tykännyt koululiikunnasta koska numeron sai opettajan mielistelystä ja jos ei ollut opettajan mieleen se oli huonoa asennetta.
Tulin usein valituksi viimeisenä ja silloin kun en ollut viimeisenä valittu oli joukkue jaettu tuosta poikki tyyliin ilman valintoja.
Ammattikoulussa yksi intomielinen kävi kimppuuni lentopallopelissä ja veteli lättyyn kun en osannut pelin sääntöjä. Opettaja otti minut kentältä sivuun, koska pelistä ei yksinkertaisesti vaan tullut mitään. Kaikkein koomisinta oli se, että tämä yksi älypää alko mekastamaan, että miksi tuon ei tarvitse pelata ja se muuten kärsii sitten intissä koska hän on siellä skapparina kun toi tulee sinne - ei reppana tajunnut edes sitä että oltiin samaa kutsuntaerää...
M 48
Vierailija kirjoitti:
Joskus häiritsi se että muut oli laitettu tuijottamaan tarkasti muiden suoritusta. Kun muutama tai yksi suoritti. Osa oli jo maalissa myös tuijottamassa. Sama vuorilla hiitäessä, kun itsellä vuoristotauti muut maalissa. Ja aina samat viimeisenä ja samat ensin. Ihan törkeää ja lasten nöyryyttämistä. Myös juoksussa osa oli viimeisenä maalissa, kun keuhkoissa ei liikkunut enää ilma hyvin. Sen ei pitänyt olla kilpailu, arvostelu tai tuijotuspaikka.
Niin, olisi varmaan ylivoimaista opelle laittaa liikunnallisemmat tekemään vaikka jotain venyttelyä sen aikaa kun muut vielä suorittavat. Onneksi muu liikunta ei ole kuten koulussa.
Vierailija kirjoitti:
siinä oppii elämästä, aina ei ole kivaa/reilua/kaikki yhtä hyviä kaikessa
Aikuisuudessa ei ikinä pakoteta tekemään sellaisia asioita, joissa ei ole hyvä, monta tuntia viikossa, monta vuotta, pitkälti saman ihmisjoukon tarkkailtavana ja tuomittavana.
Vierailija kirjoitti:
Vastasiko siihen kysymykseen ihan jokainen koululiikuntaan osallistunut?
Jep, eipä taida se matematiikan ymmärrys olla ap:llakaan terävin!
Mua ei valittu vikana, mutta inhosin silti.
Tästä tulikin mieleen. Olin koulussa yleensä se , joka valittiin viimeisten joukossa.
Kerran opettaja valitsi minut valitsemaan, ketä tulee minun joukkueeseen, valitsin ensimmäisenä sen joka yleensä valittiin viimeisenä ja sitten toiseksi viimeinen jne.. olisittepa olleet kuulemassa kuinka nämä, jotka valittiin yleensä ensimmäisenä ja joilla kilpailu ja voitto tärkeintä elämässä. Huusivat ota mut ota mut, miksi otat ton, etkä mua.
Täytyy myöntää, että tuli paskin jalkapallo joukkue ikinä, mutta sainpas ryhmäpaineesta huolimatta tämän tehtyä. Sain kuulla tästä vielä pitkään.
Huomasin myös, että nämä jotka valittiin yleensä viimeisinä eivät tunteneet myöskään tilannetta hyväksi, vaan ihmettelivät ja olivat vaivautuneita.
Olin silloin yläasteella 7 luokalla.
Ehkä ne vastaajat on juuri niitä viimeiseksi valittuja? Muille ei jää mieleen nämä tilanteet.