Olin esikoisen syntyessä teiniäiti. Haluatko kysyä jotain?

saisi lapsen teininä? Ja miksi haluaisit/et haluaisi?

Ihan vain siksi, että lasten kanssa opiskelu on työläämpää kuin ilman lapsia. En toisaalta tuomitsisikaan. Se olisi sitten hänen valintansa.

Olen kuitenkin yrittänyt puhua, että kannattaa ensin edes jonkinlainen koulutus hankkia.

Esikoiseni on huippuhyvä koulussa, joten hän aikookin lukioon ja yliopistoon, joten tuskin päättää alkaa lapsia tekemään alle parikymppisenä. -ap

Haluan vain toivottaa onnea elämässäsi. Kasvata itsellesi hyvä itsetunto ja huomaat ettei muiden mielipiteillä ole merkitystä. Tärkeintä on perheesi ja sen hyvinvointi.

sanoi, että hänet on mielestään hyvin kasvatettu. Minusta se oli paras tunnustus minkä voin koskaan saada.

Olen erittäin ylpeä tyttärestäni. -ap

silloin yhtä ikävä ilmapiiri teiniäitejä kohtaan? Nythän mummoäidit haukkuvat teiniäitejä minkä ehtivät, niin täällä kuin muuallakin.

mutta toisaalta olin niin nuori etten osannut asiaa edes pohtia. Toisaalta tiedostin sen kyllä jollain tasolla, koska minulle oli aina tärkeää näyttää että pärjään itse.

Eli jossain takaraivossa se oli, että minua saatetaan paheksua...

Olen toki tehnyt virheitä ja olin esikoisen syntyessä aika lapsellinen monessa asiassa, mutta tietyt asiat olivat aina itsestäänselvyyksiä. Kuten se, että lapsella oli aina tarkat ruoka-ajat, puhtaat vaatteet, koti siisti, ravitsevaa ja monipuolista ruokaa...

Ja etäännytin tarkoituksella joitain kavereitani, koska en hyväksynyt esim. alkoholinkäyttöä lapseni lähellä lainkaan.

Nyt vanhemmiten olen löysännyt pipoa, meillä saavat jo vieraat nauttia pari olutta tai viinilasillisen ; ) -ap

Esikoiseni on huippuhyvä koulussa, joten hän aikookin lukioon ja yliopistoon, joten tuskin päättää alkaa lapsia tekemään alle parikymppisenä. -ap

Ikävää, jos mmielestäsi koulutus ja lapset ovat toisensa poissulkevia asioita. Minäkin olin teiniäiti, esikoisen syntyessä 17-vuotias ja kuopuksen syntyessä 18-vuotias. Kirjoitin kuitenkin lukiosta 18-vuotiaana ylioppilaaksi, eximian todistuksella. Pääsin samantien yliopistoon kauppatieteelliseen, mutta pidin vuoden äitiysloman kuopuksen kanssa ja siirsin opiskeluiden aloitusta. Muuten lapset eivät ole vaikuttaneet opiskeluihini. Lasten isä valmistelee väitöskirjaansa työn ohessa 26-vuotiaana. Hän valmistui yliopistosta tavoiteajassa 24-vuotiaana kahdesta lapsesta huolimatta.

Jos on oikeasti huippuhyvä (tai edes hyvä) koulussa, ei ne lapset mitään estä!

Esikoiseni on huippuhyvä koulussa, joten hän aikookin lukioon ja yliopistoon, joten tuskin päättää alkaa lapsia tekemään alle parikymppisenä. -ap

Ikävää, jos mmielestäsi koulutus ja lapset ovat toisensa poissulkevia asioita. Minäkin olin teiniäiti, esikoisen syntyessä 17-vuotias ja kuopuksen syntyessä 18-vuotias. Kirjoitin kuitenkin lukiosta 18-vuotiaana ylioppilaaksi, eximian todistuksella. Pääsin samantien yliopistoon kauppatieteelliseen, mutta pidin vuoden äitiysloman kuopuksen kanssa ja siirsin opiskeluiden aloitusta. Muuten lapset eivät ole vaikuttaneet opiskeluihini. Lasten isä valmistelee väitöskirjaansa työn ohessa 26-vuotiaana. Hän valmistui yliopistosta tavoiteajassa 24-vuotiaana kahdesta lapsesta huolimatta. Jos on oikeasti huippuhyvä (tai edes hyvä) koulussa, ei ne lapset mitään estä!

mutta monesti opiskelu on rankempaa, jos samalla hoitaa lasta tai jopa useampaa. Tiedän, koska olen itse opiskeluni hoitanut lasten ollessa pieniä.

Rahaa on vähemmän jne. Hienoa, että te olette opiskelleet noinkin korkealle lasten kanssa, nostan hattua.

Omasta tahdostahan kaikki on pitkälti kiinni. Ja opituista asenteista. -ap

Esikoiseni on huippuhyvä koulussa, joten hän aikookin lukioon ja yliopistoon, joten tuskin päättää alkaa lapsia tekemään alle parikymppisenä. -ap

Ikävää, jos mmielestäsi koulutus ja lapset ovat toisensa poissulkevia asioita. Minäkin olin teiniäiti, esikoisen syntyessä 17-vuotias ja kuopuksen syntyessä 18-vuotias. Kirjoitin kuitenkin lukiosta 18-vuotiaana ylioppilaaksi, eximian todistuksella. Pääsin samantien yliopistoon kauppatieteelliseen, mutta pidin vuoden äitiysloman kuopuksen kanssa ja siirsin opiskeluiden aloitusta. Muuten lapset eivät ole vaikuttaneet opiskeluihini. Lasten isä valmistelee väitöskirjaansa työn ohessa 26-vuotiaana. Hän valmistui yliopistosta tavoiteajassa 24-vuotiaana kahdesta lapsesta huolimatta. Jos on oikeasti huippuhyvä (tai edes hyvä) koulussa, ei ne lapset mitään estä!

kuin itse olin aikoinani. Hän ei pahemmin perusta vauvoista ja pikkulapsista, ja puhuu aina itse yliopistoon menosta. Minä haaveilin samanikäisenä jo äitiydestä, se oli minulle "Se Juttu". -ap

Minä kanssa sain esikoisen ollessani 19. Vahinko, mutta heti toivottu. Itselleni oli selvää jatkaa opintojani ja ihan hyvin sai korkeakoulututkinnon tehtyä. Mutta en kyllä omalle tyttärelleni heti myisi samaa - aika paljon tahtoa ja kituuttamista se vaati, koska lapsen isä jatkoi elämäänsä ilman vastuuta ja opiskelijaetuudet ei oikein tunnista yksinhuoltajien tarpeita.



Nyt odotan toista lasta ihan eri tilanteessa 32-vuotiaana ja kaikki tuntuu uudelta ja ihmeelliseltä. Pohdin edelleen, että olenkohan nykyään erilainen äiti. Oma tyttäreni on myös saanut poikkeuksetta vain kehuja opettajilta, vaikkakin itse sain taannoin myös niskaani aika paljon epäileviä kommentteja.

ja nyt kolmas tulossa ja edelleen ikää alle 30v

Esikoinen syntyi kun oli 19 vuotias. siitäkin on jo kohta 11 vuotta.



Miksi haluat että sinulta kysytään teiniäitiydestä?

Esikoinen syntyi kun oli 19 vuotias. siitäkin on jo kohta 11 vuotta. Miksi haluat että sinulta kysytään teiniäitiydestä?

Ajattelin, että annan mahdollisuuden kysyä suoraan. Ja vastaan täysin rehellisesti. -ap

raskaus "harkittu"? Siis suunniteltu...

raskaus "harkittu"? Siis suunniteltu...

saisi lapsen teininä? Ja miksi haluaisit/et haluaisi?

Haluan vain toivottaa onnea elämässäsi. Kasvata itsellesi hyvä itsetunto ja huomaat ettei muiden mielipiteillä ole merkitystä. Tärkeintä on perheesi ja sen hyvinvointi.

silloin yhtä ikävä ilmapiiri teiniäitejä kohtaan? Nythän mummoäidit haukkuvat teiniäitejä minkä ehtivät, niin täällä kuin muuallakin.