Poika ei halunnut ylioppilasjuhlia
Kommentit (37)
Ei meilläkään kumpikaan halunnut, kaverien kanssa sitten kyllä olivat siellä iltajuhlassa.
Voisin kuvitella että minun äitini olisi myös jyrännyt jotain tuollaista, aikoinaan toi jopa omia kakkuja lasten synttäreille, kun ei tehty kuten hän halusi.
Onneksi oli korona niin saattoi vedota siihen.
En minäkään halunnut ylioppilasjuhlia eikä niitä pidetty. Juhlien kieltäminen oli aika hankalaa kun mun äiti oli eri mieltä.
Hyvä mummu! Kyllä se kuitenkin salaa sydämen syrjässä läikähtää kun juhlistetaan!
Vierailija kirjoitti:
Hyvä mummu! Kyllä se kuitenkin salaa sydämen syrjässä läikähtää kun juhlistetaan!
just näin. joku ujous vaan vienyt vallan nuorelta. ilman rituaaleja elämä on harmaata. lisäksi ne auttavat siirtymään seuraavaan elämänvaiheeseen. turha vähätellä niiden merkitystä. tosin juhlista voi sitten tehdä tässä tapauksessa ehkä pienimuotoisemmat tai rennommat, välttää pönötystä.
En minäkään sellaisia halunnut, mutta taivuin, koska se oli vanhemmille ja isovanhemmille tärkeämpi juttu kuin itselle. Eikä siihen omasta elämästä hukkunut kuin pari tuntia.
Kiva se on järjestää. Teinit puhuvat kaikkea tuollaista, vaikka sisimässään haluaisivat. Järjestäisin ehdottomasti.
Minä en halunnut rippijuhlia, mutta äiti halusi sellaiset järjestää, että saisi rippirahaa
Minut pakotettiin pitämään ykioppilasjuhlat. Olen yhä 8 vuoden jälkeen hieman katkeralla mielellä. Itkin paniikissa, kun piti ottaa valokuvia ja samalla varoa, ettei meikit leviä. Sukulaiset käy arvostelemassa todistuksen.
Vierailija kirjoitti:
Kiva se on järjestää. Teinit puhuvat kaikkea tuollaista, vaikka sisimässään haluaisivat. Järjestäisin ehdottomasti.
Entä kun ei ole jaksamista tai rahaa. Annanko mummon vain järkätä juhlat itsekseen?
Vierailija kirjoitti:
Minä en halunnut rippijuhlia, mutta äiti halusi sellaiset järjestää, että saisi rippirahaa
Siis veikö äitisi rippirahasi?
En todellakaan ole juhlijatyyppiä ja omat yo - juhlat ahdisti todella. Jotenkin suostuin. Todistuksen pidin piilossa. Sitä ei ole nähnyt kukaan.
Oman pojan tuloksia odotellaan. Ei juhlia halua ja ei meillä ole ketä kutsuakaan. Minun juhlissa aikoinaan oli vanhempieni lisäksi vanhempieni lukuisat sisarukset, veljeni, joitain sukulaisia. Kenenkään ei heistä ole mahdollista enää juhliin tulla. Käydään syömässä perheenä. Satsataan lahjaan.
Teini ei välttämättä vielä hahmota suvun merkitystä, mutta kyllä ainakin minusta on tärkeää, että vähän laajempikin suku kokoontuu yhteen edes häissä, hautajaisissa ja ylppäreissä. Siitä suvun yhtenäisyydestä voi olla vielä myöhemmässä elämässä monenlaista iloa ja hyötyä.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä poika ei päässyt läpi?
Ehkä poika on amiksessa...
ette pidä, sukulaisetkin tykkään , vähemän pakko juhlia ja rahan menoa lahjaan
Vierailija kirjoitti:
En todellakaan ole juhlijatyyppiä ja omat yo - juhlat ahdisti todella. Jotenkin suostuin. Todistuksen pidin piilossa. Sitä ei ole nähnyt kukaan.
Oman pojan tuloksia odotellaan. Ei juhlia halua ja ei meillä ole ketä kutsuakaan. Minun juhlissa aikoinaan oli vanhempieni lisäksi vanhempieni lukuisat sisarukset, veljeni, joitain sukulaisia. Kenenkään ei heistä ole mahdollista enää juhliin tulla. Käydään syömässä perheenä. Satsataan lahjaan.
Ei millään pahalla, mutta aika surullisen kuuloista, että teidän perheellänne ei ole elämässänne ketään, jonka voisitte kutsua lapsenne ylioppilasjuhliin. Toivottavasti lapsenne oppii hiukan sosiaalisuutta eikä eristäydy samalla tavalla.
Ei sitä tarvitse erityisemmin juhlia. Syökää ruoka ja kakut ihan oman väen kesken, vaikka ravintolassa. Kunhan jotain pientä niin se riittää.
Miksi yo-juhlia ylipäätään pitää järjestää?
Ylioppilas on jo sen verran iso, että voi itse päättää haluaako juhlat. Ymmärrän kyllä, että vanhemmille on iso asia juhlistaa saavutusta, mutta pakottaa ei saa. Oma äitini olisi myös halunnut järjestää juhlat, mutta tyytyi siihen, että mentiinkin oman perheen kesken ravintolaan syömään. Olen edelleen iloinen ettei pakotettu väkisin juhlimaan.
Siinähän mummo sitten järkkää. Eihän se teille kuulu.