Toiko oma/puolison pettäminen

Opin siitä jotain.

Läheisyyttä mikä puutuu muuten hyvästä parisuhteesta. Ihan vaan sylissä pitämistä ja silittelyä. Toki tuo kaikki ylläpitää myös eroottista virettä mitä kotona ei ole ollut vuosiin.

Hetki tuota ja jaksaa taas kumppanuussuhteessa.

Mielenkiintoinen kysymys. Henkisestä pettämisestä nyt kolmisen vuotta. Edelleen epäilys iskee välillä ja jollain tasolla luottamus ei varmaan koskaan tule palaamaan. Olen tietoinen siitä, etten koskaan voi toista täysin tuntea, enkä luota enää samalla tavalla kuin ennen tuota. 

Positiivista on kuitenkin ollut se, että näemme enemmän vaivaa suhteen eteen ja uskallan paremmin ottaa esille, jos minulla on jotain hampaankolossa. Olemme opetelleet siis paremmin keskustelemaan. Tämä ei olisi onnistunut ilman terapiaa. Ilman sitä en olisi uskonut, että mies on tosissaan asioiden parantamisen suhteen. 

ei tuonut aikoinaan kun emännällä oli lukkoperä juttu päällä   jouduin turvautumaan  ulkopuolisiin palvelun tuottajiin saadakseni pallien sisuksen pysymään halutulla tasolla eli tyhjinä, ei se prisuhdett mihinkään muuttanut

En usko, että pettäminen itsessään toi mitään hyvää, mutta se pakotti meidät siihen prosessiin jota tuskin olisimme käyneet ilman sitä läpi.

Tällä hetkellä meillä on varmaan vankempi ja (outoa kyllä!) luottavaisempi olo meidän suhteeseen. 

Pahassa paikassa oli oikeasti mietittävä ja valittava joko meidän ero tai meidät uudestaan. Valitsimme meidät uudestaan ja tietyllä tavalla tämä on eri avioliitto kuin se, jossa pettäminen tapahtui. Emme eronneet ja avioituneet uudestaan, mutta tietyllä tasolla näin kävi. Muuten olisi ollut vaikea päästä eroon siitä pettäjä-petetty -asetelmasta. 

Ja siis terapeutin avulla edettiin lähes vuosi, ilman häntä en usko, että olisimme päässeet tähän.