Miksi joidenkin on vaikea hyväksyä vähäistä alkoholinkäyttöä tai alkoholittomuutta

Heitä ärsyttää se, kun joku "pystyy" olemaan ilman alkoholia ja siitä nuo raskausnäpäyttelyt ym. reaktiot. Kun eihän kukaan voi heidän mielestään olla ilman alkoholia vain siksi, että haluaa. Osa luultavasti pelkää kuollakseen sitä, että alkoholinkäyttöä vähentänyt tai sen lopettanut alkaa paheksua heidän juomistaan ja vaatimaan, että heidänkin pitäisi lopettaa. Tämä on jälleen kerran yksi oppikirjaesimerkki projisoinnista, sillä samat ihmiset ovat itse aina aukomassa päätään absolutisteille/vähän juoville ja moukkamaisimmat saattavat yrittää juottaa näitä väkisin.

Kovasti aina meille tolkutetaan sitä, että terveellinen elämä kannattaa ja monissa kaveriporukoissakin paheksutaan kovin holtittomasti eläviä ihmisiä. Sitten, kun joku tekee muutoksen parempaan, sitä ei sitten kestetäkään. Yllättävän moni ihminen ei siedä sitä, jos pitkäaikainen kaveri tai perheenjäsen muuttaa elämäänsä ja elintapojaan paremmalle mallille. Ilmeisesti siinä aktivoituu alitajuinen huonommuuden tunne ja pelko siitä, että menettää kyseisen ihmisen muutoksen seurauksena kokonaan.

Ihmisen ei ole mikään tarve juoda myrkkyä.

Alkoholisteja on paljon keskuudessamme.

Olet juuri tutustunut toksiseen feminiinisyyteen. Miesten kesken on usein mahdollista olla sellainen kuin olet, ja kovinkin erilaisen maailmankuvan omaavat voivat olla kavereita. Naisille tämä ei käy, vaan olemalla vähänkään erilainen joudut erotetuksi porukasta.

Valitettavasti en tiedä, mitä asialle voisi tehdä, kun en oikein haluaisi lisäjuomistakaan ehdottaa.

Vierailija kirjoitti:

Ihmisen ei ole mikään tarve juoda myrkkyä.

Alkoholisteja on paljon keskuudessamme.

Jaa, mutta kyllä on kohteliasta juoda tarjottu drinkki tai 75cl punkkulasillinen jos tarjotaan.

Vaikea sanoa, johtuu varmaan kaveripiiristäsi. Ehkä olette aika nuoria, kouluttamattomia tai jotain muuta porukkaa, jolle alkoholi on siellä identiteetin ytimessä. Itse olen korkeakoulutettu mies ja join aika paljon, kunnes lopetin juomisen kokonaan 32-vuotiaana. Yhtäkään kertaa yksikään ihminen ei ole suhtautunut negatiivisesti juomattomuuteeni. En tiedä johtuuko se siitä, että oma kaveripiirinikin on pääasiassa koulutettua ja fiksua väkeä, joten he eivät koe asiakseen arvostella toisten päätöksiä tai sitten siitä, että en tee juomattomuudestani numeroa. Ehkä joku saattaa kiinnittää huomiota, että minä tilana alkoholittoman oluen, limsan tai jotain tai sitten ei, mutta en ala paasaamaan asiasta. 

Paheksujat on yleensä niitä, joita salaa hävettää oma alkoholinkäyttö, ja siksi projisoivat tunteen ärsyyntymisenä selvin päin olevaan.

Miksi monien on vaikeaa hyväksyä hyvin runsasta alkoholinkäyttöä?

Vierailija kirjoitti:

Olet juuri tutustunut toksiseen feminiinisyyteen. Miesten kesken on usein mahdollista olla sellainen kuin olet, ja kovinkin erilaisen maailmankuvan omaavat voivat olla kavereita. Naisille tämä ei käy, vaan olemalla vähänkään erilainen joudut erotetuksi porukasta.

Valitettavasti en tiedä, mitä asialle voisi tehdä, kun en oikein haluaisi lisäjuomistakaan ehdottaa.

Minä taas kuulun kokonaan naisista koostuvaan kaveriporukkaan jossa on mm. lestadiolainen ja toinen muuten vaan absolutisti ja ihan tavallisiakin. Mutta miesporukat kuulemma nimenomaan juo ja miehet ovat erilaisuutta kyseenalaistaneet. Taidetaan asua eri puolilla maata?

Vierailija kirjoitti:

Miksi monien on vaikeaa hyväksyä hyvin runsasta alkoholinkäyttöä?

Varmaan siksi, että se tekee monista rasittavia ja aggressiivisia. Monet paljon juovat ovat humalassa ja krapulassa ärtyisiä, riidanhaluisia, jankkaavia, veetuilevia ja koko ajan vähän pihalla kaikesta. Jotkut ovat jatkuvasti rahavaikeuksissa juomisensa takia ja pummaavat siksi rahaa milloin minkäkin tekosyyn varjolla, kun eivät kehtaa pyytää sitä viinaan. Joistain tulee seksuaalisesti päällekäyviä ja muutenkin sellaisia, jotka eivät hahmota normaaleja käytöstapoja tai muiden ihmisten omaa tilaa. Onhan näitä syitä ja hyviä sellaisia. Toisaalta itselläni oli nuoruusaikoina ystävä, joka saattoi juoda korillisen olutta yhden päivän aikana ja oli aina siitä huolimatta miellyttävää ja mielenkiintoista keskusteluseuraa. Luulen kuitenkin, että hän oli sarjassaan harvinaisuus.

Miksi olet mukana urkkimassa muiden juttuja selvin päin? Jos olet hyvä ystävä tai hyvää seuraa, nyt on juomattomuutesi ei varmasti ole ongelma. Sinua miettisin miksi sinua ei hyväksytä sellaisena kuin olet. Alkoholi ei ole se syy...

Mua taas ihmetyttää miksi mun oletetaan juovan runsaasti. Olen viimeisen 7 vuoden aikana juonut ehkä neljän ravintola-annoksen verran.

koska hauskanpito ilman viinaa on teeskentelyä

Harvoin alkoholia käyttävänä syyllistetään, joko lapselliseksi tai nipottajaksi. Jos kuitenkin juon lasillisen tai pari, niin sitten syyllistetään alkoholistiksi tai arvojani rikkovaksi. Kumpikaan ei ole siis hyvä vaihtoehto, ainakaan sen perusteella millaista palautetta saan. Minulle alkoholi on jotakin mitä nautitaan seurassa (jos nautitaan), mutten koe tarvetta yksin ollessani avata viinipulloa tai mennä tuopilliselle. Toki saatan käydä baarissa, mutta useimmiten juon kahvia tai muuta alkoholitonta juomaa. Sehän on toki outoa, ainakin sen perusteella millaista palautetta olen saanut.

Tein saman hyvin kauan sitten. Ehkä 10v sitten. Kaveripiiri vaihtui melko nopsaan ja olen tyytyväisempi näin. Sitä kun facebookista seuraa, miten osa siitä vanhasta porukasta edelleen juo liikaa ja liian usein, niin ei kyllä käy kateeksi. Olen saanut mahtavia juttuja alkoholin ja krapulan tilalle. En ole menettänyt yhtään mitään. Vaan löytänyt kaltaisiani, joiden kanssa on ihan superhauskaa täysin ilman alkoholia.

Kun laitoin korkin kiinni alkoivat kavereina pitämäni ihmiset vältellä minua. Onko raittius uhka?

Niin, en okein ymmärrä sitä miksi ylipäätään pitäisi selitellä toisille juomavalintojaan. Miksi joisin juomia, jotka saavat minut voimaan pahoin, minkä takia seuraavat päivät menisivät pää sumussa selviytyessä. Olemme kaikki korkeastikoulutettuja. Muilla se ajatus, että kun niin harvoin tavataan, niin sitten "sokka irti".

Ap