Kerrotaan satu. Minä aloitan. Muut voivat jatkaa.
Oli kerran karhu joka votkaa juotuaan sammui, ja lähti sammuksissa Ukrainaan. Aikoi kävellä unissaan Kiovaan kolmessa päivässä, mutta saikin luoteja nahkaansa ja jumittui juoksuhautaan. Pandakarhu Kiinasta tuli, huomasi karhun sammuneen ja alkoi painaa tätä hanuriin ja hihitteli itsekseen.
Kommentit (3)
Pandakarhu ei tuosta hätkähtänyt vaan jatkoi paljaalla kakkoseen tyynesti.
-Haha. Ei tämä vielä mitään. Kunhan olet saanut tarpeeksi luoteja nahkaasi, vien sinulta metsäsi ja syön sinut suuhuni.
Karhulla oli vielä viitisen promillea veressä ja se alkoi raivota sitä ampuville.
-Jos ette heti lopeta ampumista, niin minä suutun ja raatelen teidät.
Pandakarhulle se ei uskaltanut sanoa mitään, kaivoi vain liukkaria taskusta ja pyysi käyttämään sitä.
Karhu alkoi hieman selvitä, örähteli ja rapsutteli kapista turkkiaan. Raketit pöllyttivät sen karvoja koko ajan. Se huomasi, että pandakarhu käytti sitä hyväkseen.
-Veliseni, miksi panet minua perseeseen? Olen Etkö tiedä, että KGB.n patriarkka Kirill sanoo sen olevan syntiä?