Lue keskustelun säännöt.
Hyvät työyhteisötaidot
02.05.2023 |
näitä perään kuuluttaa varha työpaikkailmoituksissaan.
Kokemus nykyisin varhaan kuuluvien työyhteisötaidoista:
työpiste ympäröidään sermillä, yks aamu tulet töihin ja paikka johon sut taas komennetaan on ympäröity sermillä.
Työhuoneessa kolme, jotakin työhön liittyvää kysytään, vastaat kun tiedät, kohta lähtee ne kaks huoneesta ja palattuaan kaikki kysymykset ja puheet kohdistetaan näiden kesken nimiä käyttäen.
Yks tai kaks pelkää, että sinä viet heiltä jotain, sinä ole tullut ja olet uhka heille, pelkäävät että sinä saat määräyskirjoja joita on heille varattu: Ethän vaan tuonut sitä määräyskirjaa, joka oli minulle varattu!
Varattu siis määräyskirjoja, käyty sopimassa esimiehen kanssa että minulle sitten nämä ja nämä sijaisuudet, mutta ei kuitenkaan luoteta, että esimies pitää sen mitä on luvannut.
Tekevät työsopimuksen sijaisuudesta, mutta kun sitten mennään ja vielä kehottavat menemään pisteeseen, jossa ollaan töissä jäljessä ja tästä on joku valittanut, mennään sinne apulaiseksi, niin kas kummaa, sieltä yks - sori vaan ruma ja lihava nainen hikisessä t-paidassa (köyhää pitää esittää vaikka on ollut jo vuosia vakituisessa kk-palkkatyössä) - tulee ja sanoo: me ei mitään sijaisia tänne tarvita.
No, kas kummaa, kun olette työnne jättäneet tekemättä, niin joku on valittanut ja mut keskuuteenne lähetettiin, ja sitten sinä, törppö, tulet ja sanot minulle noin. Olisit mennyt ja valittanut sille joka lähetti. On muuten aika hienoo, että sillä osastolla, joka ainoassa toimistohuoneessa ihan oma mokkamasteri... Ei taida joka paikassa tilanne noin hyvin olla, että ihan oma mokkamasteri työhuoneissa. No, varmaan kimppatilauksella saaneet halvemmalla.
Kommentit (1)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitten on tämä, samaa lajia, että otetaan töihin, tehdään työsopimus, ja sitten tämän ollessa voimassa, on taas se yks, se yks, joka on että minä en sun kanssa töitä tee, ja autan vasta hätätilassa. Ja sitten on esimie, esimies se se on päällikkö yhdessä sun toisessa asiassa, työsuojelupäällikkö, henkilöstöpäällikkö, osastonhoitaja, ja mitä vielä, niin se teettää siinä sitten täysin turhia töitä, tuo omia turhanaikaisia töitä tehtäväksi silloin kun on ihan tarpeeksi niissä virallisissa töissä - ai niin, esimiehen teettämät turhat työtkin ovat virallisia töitä, etenkin jos se ei osaa kopiokonetta käyttää... Ja tehtävänä on ison talon eri puolilta kylää kertyvät usealta henkilöltä kertyvät työt, näitä tulee päivittäin parhaimmillaan sata jonoon..... Ja sitten kun joudut useamman viikon ajan tekemään yksin, sulle joku keksii ottaa tuntityöntekijän avuksi, vaan eipä se kerkeä olla kuin pari kertaa, niin just se, joka on kieltäytynyt tekemästä yhteistyötä, niin se on sitten, että juu, ei sen tuntityöntekijän tarvitse tänne tulla. Ja siltä joka on ylikuormitettu - sillä tuollaista työmäärää ei kyllä missään tehdä yksin, ja kun ollaan kunnassa, niin palkka on sama kaikilla samaa työtä tekevillä ympäri seutua, mutta harvemmassa paikassa joutuu tekemään kuormaa joka olis vastaava, päinvastoin, sitä tulee päiviä eteen, jolloin ei muuta kuin kaverin kanssa kytätään, että kumpi sen listalle tulevan ehtii ens tehdä... Niin, että tuntityöntekijän ei tarvitse tulla. Päsmäröidään, suhtautuivat kuin olisi oltu heidän piika tai joku jota he saavat riepotella niin paljon kuin jaksavat, sellainen revittävä.
Mitä vielä. Mitä vielä. Juu, se homeiseen työtilaan, ja kaiken lisäksi hiukka heikosti lämmitettyyn työtilaan karkottaminen... Se oli just tuo, jossa ruma ja lihava tulee sanomaan, että me ei sijaisia tarvita.
että sellasta työyhteisötaitoa!
Ei kyllä aiemmin ole moisesta ole kokemusta tullut. Jotain rajaa kohtelussa ja käyttäytymisessä. Ja mitähän sitä voi vakituisessa työssä olevalta viedä: Se tulee ja vie, mä jään ilman.
KAMMOTTAVIA!
Ai niin tää unohtu. Niillä on jossain niin pahasta fyysisestä sairaudesta kärsivä ihminen työssä, ettei se saa edes kynää ja hiirtä siirrettyä itselleen sopivaan paikkaan työpöydällä, jos nyt sattuu että sijainen on jättänyt ne johonkin toiseen kuin hänelle sopivaan kohtaan pöydällä.
Siitä tullaan haukkumaan: Sinä olet siirtänyt hiiren ja kynän eri paikkaan kuin ne olivat tämän vakituisen työntekijän lähtiessä, sun olis pitänyt siirtää ne takaisin samaan paikkaan kuin missä ne olivat.
Eivät tokikaan sanoneet, kun siihen paikkaan käskivät menemään, että juu, hänelle pitää kaikki jättää siihen kohtaan missä ne olivat, älä siirrä mitään, ettei tule sanomista!
TÄLLAISTA NÄMÄ HEIDÄN TYÖYHTEISÖTAITONSA.