Kolme viikkoa parisuhteen päättymisen jälkeen
en ikinä voinut kuvitella, että paha olo, toivottomuus, ahdistus jne voi johtua parisuhteesta alkoholistin kanssa.
Oli todella vaikeaa riuhtaista itsensä irti. Mutta kun sen tein niin maailma on kyllä ollut paljon kirkkaampaa. Vielä hetki sitten en ollut onnellinen. Mutta pikkuhiljaa alkaa valoa ja iloa tulla elämään.
Ja ehkä mikä parasta, olen tajunnut että vain minä olen vastuussa itsestäni, omasta onnestani ja siitä millaiseksi elämäni luon!
Kommentit (3)
Oletko ap alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että ne naiset, jotka ovat kasvaneet alkoholisti-isän kanssa, hankkivat aikuisena itselleen alkoholistipuolison.
Christiiina kirjoitti:
Oletko ap alkoholisti-isän tytär? Olen huomannut, että ne naiset, jotka ovat kasvaneet alkoholisti-isän kanssa, hankkivat aikuisena itselleen alkoholistipuolison.
Joo olen ja tajusin myös, että varmasti osa suhteeseen perustui, että käyn läpi jotain isä traumaa. No tässä on pari vuotta köyty traumaterapiassa, jonka päällimäinen tarkoitus on oppia seisomaan omilla jaloillaan. Motä enemmän terapia edistyy sitä paremmin kirkastuu että kuinka traumat on ohjannu elämää. Ap
Kyllä, vain itse on vastuussa. Paskaa ei pidä sietää.