Uusi suhde ja lapsen vieraannuttaminen vanhemmastaan

Olin melkoisen järkyttynyt ja huolestunut, kun kävin eronneen tuttavan luona, jolla eri ikäisiä lapsia. Hän oli muuttanut entisestä kodista ja exältä lapsineen suoraan uuden kumppanin luo.

Lapsille tehtiin selväksi heti alussa, että uuden kodin lapset ovat sisko- ja velipuolia. Uusi kumppani on isä (kutsutaan tällä tai synonyymeilla) ja uuden isän sukulaisia kutsutaan myös ukki jne.

Lasten omaan isään yritetään katkaista välit, vaikka lastenhoitoavuksi kelpaa ihan kuka vain, joka lapset suostuu ottamaan. Lasten näkemistä yritetään minimoida, kunnes huomataan, ettei niitä lapsia kukaan muu hoida eli pakko laittaa joskus isällekin.

Mitä tällainen tekee lapsen psyykeelle pitemmän päälle? Suht isoille lapsille neuvotaan (käsketään) sanomaan tuntematonta miestä isäksi, vaikka lapsilla huolehtiva isä entuudestaan? Onko täällä aikuisia, joilla tällainen lapsuus, miten vaikuttanut?