Millainen tyyppi olet rahan suhteen, ajatellen loppuelämääsi?
Oletko sellainen vaatimaton kuukaudesta toiseen eläjä, jonka suusta kuulee usein "kunhan jotenkin pärjätään niin se riittää"? Ja sitten joskus kuollaan varattomana jossain kunnan vuokraläävässä eikä tilin saldo riitä edes kattamaan hautajaiskuluja, vaan mahdollisten omaisten maksettavaksi jää.
Vai onko sinulla unelmia ja tavoitteita, haluat elää tämän yhden ainoan elämäsi hyvin ja nauttia, mutta samalla keräten "eläkepottia", ehkä kesämökkiä, osakkeita tms, jotta vanhana ei tarvitse kituutella, ja ehkä jäisi jotain perikunnallekin?
Vai jotain tältä väliltä, mitä? Kerro?
Kommentit (63)
Miten minimituloista säästää ison potin, kun kaikki on kallistunut niin paljon?
Pitäisikö nyt ruveta säästämääm hautajaisiin, kun elämä on vielä aivan elämättä? Mietin vaan.
On unelmia ja tavoitteita, vaikkei omaa asuntoa olekaan. Ei ole mikään läävä, on neliöitä ja pihaa, rempattu on. Hyvin menee, vaikkei ole rahan kiilto silmissä.
Unelmia ja tavoitteita. Olen erittäin motivoitunut, tavoitteena miljoonasalkku. Tähän mennessä kuusinumeroinen summa sijoituksissa.
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Olen pienituloinen ja säännöstelen rahojani menestyksekkäästi. Eli pysyn aina budjetissa.
En kuitenkaan säästä tulevaisuutta varten. En katso että olisi järkevää näin pienistä rahoista ruveta säästämään.
En haaveile mistään kalliista matkoista tai laukuista tai autoista tms., joten sellainenkaan ei motivoi säästämään. Oma kaunis asunto olisi kiva, mutta sellaiseen säästäminen ei taas ole realistista näillä tuloilla.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vähän liian helposti rahat lentelee taskuista ja tileiltä milloin minnekin. Anteliaskin olen lähipiiriä ajatellen. Keskitason tienestit ja vähän perintöä taustalla. Tuhlaavaisuus on sukuvika, mutta on tuonne kirstunpohjallakin jonkun verran onnistunut säilömään, velaton asunto, tilivaroja ja sijoituksia. Mutta olis kyllä paaaljon enemmän jos olisin osannut vähän tarkempi olla.
Mutta, niissä käärinliinoissahan ei tunnetusti ole taskuja.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Kyllä tuollaisia on, tunnen töistäkin yhden joka ajattelee juuri noin. On vähään tyytyväinen ja hänelle on hyvin tärkeää se vaatimattomuus. Autokaan ei saa missään nimessä olla 20 vuotta vanhaa harmaata toyota corollaa "hienompi", koska "ei corollaa kummempaa autoa ihminen tarvii, kaikki muu on pelkkää hienostelua". Ja näin edelleen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Ei . Mulle riittää et on ruokaa ja kämppä ja ei tarvetta olla töissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Ei . Mulle riittää et on ruokaa ja kämppä ja ei tarvetta olla töissä.
Joka ei töitä tee, älköön myöskään syökö.
Oikeastihan on niin, että unelmia ja suunnitelmia on paljon helpompi toteuttaa, jos tietää, että vähempikin kyllä riittää ja minimitoimeentulo jolla pärjää, on olemassa.
Kas kun yritys voi aina mennä pieleen ja tuottaa tappioita. ,utta jos tietää pärjäävänsä joka tapauksessa vähemmälläkin, pieleenmenoa ei tarvitse pelätä niin paljon, että se estää kokonaan yrittämästä.
Hyvin tuhlaavainen koska eihän sitä tiedä koska elämä loppuu, perinnön olen jo antanut ennakkoon.
Nautin rahoistani enkä pihistele.
Miten vaatimattomasti eläjä ei saisi mitään säästöön?
Mulla menee joka kuukausi jemmaan väh. 500 euroa kun elän muuten tarkasti mutta nautiskelu on intohimoni eli esim. noutoruoka tai teatteri.
Mutta sitten tuhlaan nuo säästöt kyllä matkailuun/elämyksiin enkä pistä minnekään sijoituksiin tms.
Keskituloinen, liian höveli rahankäyttäjä ja hetkessä eläjä. Teini-ikäisillä lapsilla myös menoja, joten ne menee, mitä tulee.
Kauhukuvani olisi ahneus ja yksinäinen mammonan palvonta. Aion kuitenkin kasvattaa taloudellisia puskureita ja lapsille haluan jättää jotain perintöä (ei pelkästään aineellista).
Lapsille on kerätty jo useamman kymppitonnin sijoitukset per nenä. Itselle kerätään kassaa lähinnä siksi, että ei ole luottamusta eläkesysteemin toimivuuteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Kyllä tuollaisia on, tunnen töistäkin yhden joka ajattelee juuri noin. On vähään tyytyväinen ja hänelle on hyvin tärkeää se vaatimattomuus. Autokaan ei saa missään nimessä olla 20 vuotta vanhaa harmaata toyota corollaa "hienompi", koska "ei corollaa kummempaa autoa ihminen tarvii, kaikki muu on pelkkää hienostelua". Ja näin edelleen.
Ja hänelläkö on tilillä 0 euroa kuollessaan eikä rahaa riitä edes hautajaiskuluihin? Mihin vaatimattomasti eläjän palkkatulot siis menevät? Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.
En katso tarpeelliseksi selitellä elämäntapaani näin julkisesti, mutta kiitos kuitenkin avaajalle huolenpidostasi.
En todellakaan halua olla pakotettu tekemään töitä 67+ vuotiaaksi saakka. Siksi valitsin hyvin työllistävän ja hyvin palkatun alan, ja olen useasti vaihtanut firmaa ja asuinpaikkaa paremman työn perässä. Tavoite taloudellinen riippumattomuus noin 45 vuotiaana. Silti olen "elänyt", mutta panostaen siihen mistä oikeasti nautin (esim matkailu), enkä siihen mihin kuuluisi (esim en omista autoa). Eli ei pelkästään ne isot tulot, vaan myös järkevässä balanssissa olevat menot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan ajattelisi että kunhan pärjään niin se riittää? Eikös melkein kaikilla ole kotain haaveita ja unelmia joita kohti pyrkii?
Kyllä tuollaisia on, tunnen töistäkin yhden joka ajattelee juuri noin. On vähään tyytyväinen ja hänelle on hyvin tärkeää se vaatimattomuus. Autokaan ei saa missään nimessä olla 20 vuotta vanhaa harmaata toyota corollaa "hienompi", koska "ei corollaa kummempaa autoa ihminen tarvii, kaikki muu on pelkkää hienostelua". Ja näin edelleen.
Ja hänelläkö on tilillä 0 euroa kuollessaan eikä rahaa riitä edes hautajaiskuluihin? Mihin vaatimattomasti eläjän palkkatulot siis menevät? Jokin tässä yhtälössä ei täsmää.
En minä tiedä hänen rahankäyttötapojaan. Tupakkaa ainakin menee, eikö sekin ole jo kympin per aski. Vaatimattomalla ihmisellä on usein myös vaatimaton työ = matala palkka, kuten tässäkin tapauksessa. Eli sinänsä hyvä, että elää tulojensa mukaan!
Jotain tosta väliltä. Kulutan puolet tuloistani. Sijoituksiin loput, on kertynyt numeroita vuosien saatossa.
Ajattelin jäädä eläkkeelle etuajassa, sitten kun siltä tuntuu. Olen opetellut pikkuhiljaa antamaan niille jotka tarvii. Siinä se. Ei rahalla oikein saa mitään tähdellistä sen jälkeen, kun olet maksanut kämppäsi ja perustarpeet on hoideltu.