Identiteettikriisi: olen juuri oppinut, että minua pidetään nykyään ulkonäön perusteella kilttinä. Selittää kyllä erinäisiä ongelmia...
Tämä tieto tuli ihan puskista, olen luullut olevan ylimielisen näköinen, koska niin minulle nuorempana sanottiin moneenkin kertaan. Joskus olen mieheltäni kysynyt, onko minulla resting bitch face (omasta mielestäni on), mihin se on vastannut, että perusilmeeni on neutraali.
Nyt sitten on parikin vieraampaa ihmistä todennut, mikä yllätys olen kun näytän niin kiltiltä ja sitten persoonallisuuteni paljastuu.
Tämä valheellinen ilmiasuni selittää kyllä muutamia asioita: miksi kaikenlaiset mummot, kakarat ja densot sun muut ovat niin hirveästi perääni, jopa niin että ventovieraat mummot alkavat halailla jos ovat kerran istuneet samassa kirkossa. Ja toisaalta, miksi ihmiset säpsähtelevät jos sanon, mitä ajattelen. (En ajattele kilttien ihmisten ajatuksia.)
Jotenkin tosi ahdistavaa, että ihmiset näkevät minut täysin erilaisena kuin olen.
Kommentit (12)
Minulla taitaa olla sama ongelma. Eikä sekään aina auta, vaikka joku olisi tuntenut minut kauan. Ihmiset tuntuvat uskovan enemmän siihen, miltä näytän, kuin siihen mitä puhun.
Huii, onko meillä kovis täällä? Laita joku naamatatska ja ala syljeksiä pitkin katuja kiroillen ja piereskellen niin ehkä se siitä.
Vierailija kirjoitti:
Minulla taitaa olla sama ongelma. Eikä sekään aina auta, vaikka joku olisi tuntenut minut kauan. Ihmiset tuntuvat uskovan enemmän siihen, miltä näytän, kuin siihen mitä puhun.
Mitä sinä näet peilistä? Minä en näe kiltin näköistä ihmistä, vaan viileän ja etäisen.
Toisaalta en kyllä muiden ihmisten kohdalla oleta ihmisten luonnetta naaman perusteella. Tiettyjen alakulttuurien tyyli voi kertoa jotain elämäntavasta ja arvoista, mutta naama ei mitään, ainakaan maalaamaton sellainen.
-ap-
Vierailija kirjoitti:
Huii, onko meillä kovis täällä? Laita joku naamatatska ja ala syljeksiä pitkin katuja kiroillen ja piereskellen niin ehkä se siitä.
Sinulla on melko polarisoitunut maailmankuva, jos vaihtoehdot ovat mielestäsi kiltti tai kovis.
Minä en ole kumpaakaan. Yhtä lailla minua ahdistaisi, jos minua luultaisiin naaman perusteella "kovikseksi".
Sitäpaitsi kiltin vastakohta ei ole kovis, vaan ilkiö. Enkä ole sellainenkaan.
-ap-
Kilttien ihmisten ajatukset, mitä ne on?
Ihana, "kilttien ihmisten ajatuksia". Mitä ne on?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Huii, onko meillä kovis täällä? Laita joku naamatatska ja ala syljeksiä pitkin katuja kiroillen ja piereskellen niin ehkä se siitä.
Sinulla on melko polarisoitunut maailmankuva, jos vaihtoehdot ovat mielestäsi kiltti tai kovis.
Minä en ole kumpaakaan. Yhtä lailla minua ahdistaisi, jos minua luultaisiin naaman perusteella "kovikseksi".
Sitäpaitsi kiltin vastakohta ei ole kovis, vaan ilkiö. Enkä ole sellainenkaan.
-ap-
Aloitus vaan oli niin lapsellinen.
Minä olin ala- ja yläkoulussa kuulemma tuiman näköinen, enkä siksi meinannut saada kavereita koska minua pidettiin jopa pelottavana. Olen kuullutkin kavereilta jälkeenpäin, miten yllättyneitä olivat kun olinkin mukava ja kiltti ihminen.
Todellisuudessa olin niin ujo etten uskaltanut tehdä minkäänlaista aloitetta solmiakseni ystävyyssuhteita.
No piirrä sellaiset *dramaattisia käsieleitä* -kulmat! ',:D
Minä näytän ilmeisesti sekä kiltiltä että tyhmältä. Ja minua on kohdeltu koko aikuisikäni sen mukaisesti. Nykyään en ole kovin paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Nuorempana ja sosiaalisempana käytin kyllä naamaa hyväkseni, olen selvinnyt monista sikailuista vähemmällä kuin muut.
Vierailija kirjoitti:
Minä näytän ilmeisesti sekä kiltiltä että tyhmältä. Ja minua on kohdeltu koko aikuisikäni sen mukaisesti. Nykyään en ole kovin paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Nuorempana ja sosiaalisempana käytin kyllä naamaa hyväkseni, olen selvinnyt monista sikailuista vähemmällä kuin muut.
Minäkin muuten olen päässyt kuin koira veräjästä kaikenlaisesta. Vielä senkin jälkeen, kun ihmisten TÄYTYY tietää, millainen oikeasti olen, siis vaikka parin vuoden tuttavuuden jälkeen, ne eivät kykene uskomaan että voisin tehdä jotain vähemmän myönteistä tahallani. Vaikka oikeasti teen aina kaiken vakain tuumin ja harkiten. Ihminen siis tietää, että olen sellainen, ja silti ei vaan usko, koska naama.
Olenkin aina ihmetellyt, miksi ihmiset suhtautuvat minuun kuten suhtautuvat, mutta tämä kiltti ilmiasu kyllä sitten sen selittää.
Järkyttävää tämä ihmisten huono ihmistuntemus.
-ap-
Kysyin mieheltäni, näytänkö kiltiltä. Se katsoi minua pitkään ja sanoi harkittuaan, että "joo, koska sulla ei ole sellaisia mustia piirrettyjä kulmia" (dramaattisia käsieleitä). Huomautin sille, että minulla on LUONNOSTAAN paksut ja tummat kulmat pirullisella mutkalla, mihin se vastasi: "Mutta ei ne ole sellaiset tämmöiset" (dramaattisia käsieleitä.)
????? Näytän kiltiltä, koska kulmani ovat luonnostaan dramaattiset, eivät sellaisiksi maalatut?
-ap-