Ahdistutko/uuvutko lähisukulaisten tapaamisesta?
Koen suhteeni velipuoleeni äärimmäisen raskaaksi- syitä on taustalla paljon,mutta näin pitkälti keski-ikäisenä olettaisin, että vain muutaman vuoden itseäni nuorempi veljeni olisi jo senverran kykenevä sosiaalisiin suhteisiin,ettei puhuisi vain itsestään, työpaikastaan, omista elämänkokemuksistaan täysin piittaamatta siitä,mitä minun elämässäni on meneillään.
Ok, ymmärrän kyllä, että hänellä oli varmasti vaikeahko lapsuus, mikä jätti myös ihan selkeitä älyllisiä ongelmia (mm. todennäköinen FAS) mutta eipä se lapsuus itsellenikään samassa perheessä ollut yhtään sen helpompi, erilainen vain, koska olen vanhempi sisarus(eri isät). Itseasiassa, oma elämänhistoriani on ollut hel..in paljon rankempi kuin hänellä, mutta sitä ei tämä ihminen tajua ollenkaan.
En haluaisi katkaista välejä ja olenkin yrittänyt pitää sellaisen "nähdään kerran puolessa vuodessa" rytmin, mutta joka ikinen kerta kun hän tulee meille (minua ja lapsia ei siis koskaan kutsuta hänen luokseen edes kahville) joudun olemaan jälleen se tiskiä tiskaava, pullaa leipova, ruoka littava ja muiden murheita kuunteleva isosisko, joka ei todellisuudessa ole vi..jakaan kiinnostunut enää muista ihmisistä asioineen kaiken kokemansa jälkeen.
Uuvun ja ahdistun, mutta en voi suoraan sanoa hänelle, että en välitä tavata sinua enää, sillä sinua ei ole koskaan kiinnostanut tavata edes lapsiani, toivottaa hyvää syntymäpäivää edes tekstarilla, viettää aikaa heidän kanssaan sekuntiakaan silloinkaan, kun tulet kylään syömään työttömän yhn sinulle valmistamia ruokia ja keittämiä kahveja, vaikka pari sanaa vaihtamalla tai muutenkaan osoittamalla mitään kykyä myötätuntoon mitä tulee esim. tiettyyn erittäin vaikeaan elämäntilanteeseemme perheessämme.
On hänelle liian vaikeaa sanoa edes kiitos ruoasta, johon minulla ei todellisuudessa olisi ollut edes varaa,mutta laitoin silti, koska "onhan se oma veli" ja "vieraanvaraisuus".
Onko kellään muulla tällaisia, täysin samaistumiskyvyttömiä lähiomaisia, riesanaan ja mikä minua vaivaa, etten saa sanotuksi hänelle, notta: "Painunhan vit..uun minua häiritsemästä itsekeskeinen debiili!"
Kommentit (30)
Laita hänelle asiallinen viesti ettet halua olla enää tekemisissä. Ei syitä tarvi kertoa. Toivotat hänelle kaikkea hyvää jatkossa.
Mä en ahdistu enkä uuvu mutta en joudu myöskään kohtaamaan samaa kuin sinä. Voimia!
Joo, esimerkkinä kun näin tätiäni ekaa kertaa sitten teinivuosien, alkoi muistella kuinka "voi voi olit lapsena niin sairastelevainen" - miksi hänen piti tällaisia alkaa selittää minun oman perheeni edessä?
Vierailija kirjoitti:
Mulla on velipuoli jota en jaksanut enää koko lailla samasta syystä. Hän puhui aina itsestäön. Siinä vaiheessa kun hän alkoi syyllistä lapsiani samalla tavoin minua, minulle riitti.
Olen saanut paljon vähemmän kuin hän ja silti minun pitää kuunnella sitä marinaa ja näemmä vielä lastenikin! Ei kiitos.
Tämä on todella surullista, ettei minkäänlaista myötätunnon kykyä ole edes lapsia kohtaan :( Pahat traumat tällaisilla taustalla ehkä, mutta oikeuttaako mikään traumatausta olemaan suoraan sanottuna mul..kku muita ihmisiä kohtaan ja mitä tällaisille lähiomaisille voi edes sanoa, jos tahtoo jonkinlaisen yhteyden yhä säilyvän?
Eikö palstalla ole ketään, jolla samankaltaisia kokemuksia lähiomaisista tai uupumusta sukulaisuussuhteiden "pakollisen" ylläpidon vuoksi? Vertaistuki olisi tarpeen-en tahdo loukata ketään tarpeettomasti, mutten myöskään olla jatkuvasti kynnysmattona näille, aloituksessa mainitunlaisille sukulaisille. On siis muitakin, velipuoleni käyttäytymismallia noudattavia "lähisukulaisia" joilla ei ole mitään häpeää sen suhteen, mitä esim. kommentoivat toisista ihmisistä, vaikka eivät yleisesti ottaen pidä mitään yhteyttä ja kuitenkin tavatessa ovat erittäin ylimielistesti ja vähättelevästi asennoituneita ilman mitään oikeaa konkreettista perustetta. En kyllä usko, etteikö kenelläkään olisi tämänkaltaisia kuormittavia/vaurioittavia sukulaisuussuhteita tässä maassa. edes palstan otannalla T. ap
Vierailija kirjoitti:
Joo, esimerkkinä kun näin tätiäni ekaa kertaa sitten teinivuosien, alkoi muistella kuinka "voi voi olit lapsena niin sairastelevainen" - miksi hänen piti tällaisia alkaa selittää minun oman perheeni edessä?
Ei kai hän mitään pahaa tarkoittanut kunhan sanoi, jos sairastelit paljon flunssaa lapsena. Vanhemmat ihmiset puhuu paljon lapsuudestaan miten olivat sikotaudissa jne. Ei sen kummempaa. Unohda koko asia.
Omille sisaruksille puhun suoraan. Tuossa tilanteessa sanoisin että sinä voisit tällä kertaa kestitä jne
Aasialaisen vaimoni kanssa nautimme kaukaisten lähiomaistemme seurasta.
Vierailija kirjoitti:
Laita hänelle asiallinen viesti ettet halua olla enää tekemisissä. Ei syitä tarvi kertoa. Toivotat hänelle kaikkea hyvää jatkossa.
Jes, tässäpä malliesimerkki suomalaisen tavasta toimia. Älä vain kehota keskustelemaan asiasta avoimesti, tai tarjoa mahdollisuutta muuttaa omaa käytöstä. Heti vaan välit poikki, mitään selittämättä
Voihan olla että edustat hänelle sitä ainoaa turvallista äitihahmoa, ja pitää sinua itsestäänselvyytenä tarkoittamatta kuitenkaan ette olisi hänelle todella tärkeä. Ehkä hän ei vain huomasi käytöstään. Monilla on äitiinsä juuri tuollainen suhde, ei hoksaa kysyä ja kuunnella kuulumisia, vaan pitää omana tukipilarinaan. Itsekästä toki, mutta aika inhimillistä myös. Asiasta voi ja pitää keskustella.
Kahvipannun takaa paljastui melkoinen myrkynkeittäjä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Joo, esimerkkinä kun näin tätiäni ekaa kertaa sitten teinivuosien, alkoi muistella kuinka "voi voi olit lapsena niin sairastelevainen" - miksi hänen piti tällaisia alkaa selittää minun oman perheeni edessä?
Ei kai hän mitään pahaa tarkoittanut kunhan sanoi, jos sairastelit paljon flunssaa lapsena. Vanhemmat ihmiset puhuu paljon lapsuudestaan miten olivat sikotaudissa jne. Ei sen kummempaa. Unohda koko asia.
Kyseessä ei ollut flunssa eikä se tauti edes tähän kuulu vaan se että mitä sellaista asiaa pitää alkaa ottaa esille esim. puolisoni edessä...
Jokainen voi itse valita kenen kanssa on vapaa-ajallaan tekemissä ja kenen ei. Ei tarvitse ahdistua, kun valitsee vain mieluisia ihmisiä lähipiiriinsä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Laita hänelle asiallinen viesti ettet halua olla enää tekemisissä. Ei syitä tarvi kertoa. Toivotat hänelle kaikkea hyvää jatkossa.
Jes, tässäpä malliesimerkki suomalaisen tavasta toimia. Älä vain kehota keskustelemaan asiasta avoimesti, tai tarjoa mahdollisuutta muuttaa omaa käytöstä. Heti vaan välit poikki, mitään selittämättä
Voihan olla että edustat hänelle sitä ainoaa turvallista äitihahmoa, ja pitää sinua itsestäänselvyytenä tarkoittamatta kuitenkaan ette olisi hänelle todella tärkeä. Ehkä hän ei vain huomasi käytöstään. Monilla on äitiinsä juuri tuollainen suhde, ei hoksaa kysyä ja kuunnella kuulumisia, vaan pitää omana tukipilarinaan. Itsekästä toki, mutta aika inhimillistä myös. Asiasta voi ja pitää keskustella.
AP kyllä selvästi kirjoitti, että painuhan vit...uun debiili. Mielestäni aika vahvasti ilmaisi mitä mieltä on veljestään.
Älykkyysosamäärä (ÄO) on FAS-lasten tutkituimpia ominaisuuksia. ÄO:n keskiarvo asettuu välille 6070, ja kokonaisvaihteluväli on FAS-lapsilla eri tutkimusten mukaan 16105 (DeHaene ym. 1977, Majewski 1978, Streissguth ym. 1978, Iosub ym. 1981). Seurantatutkimuksissa ÄO:n on todettu olevan varsin muuttumaton (Streissguth ym. 1978, 1985, 1991, Spohr ja Steinhausen 1984, Spohr ym. 1994). Nuorilla FAS/FAE-aikuisilla kielellisen ÄO:n on esitetty olevan keskimäärin kymmenen pistettä pienempi kuin suorituspuolen ÄO (Streissguth ym. 1991).
"Normaaliksi älykkyys määritellään, kun ÄO on 90110."
Sinä ap olet teistä kahdesta se týhmä. Voisit yhtä hyvin vıțțuunțua kissalle siitä, että se ei puhu ihmisten kieltä, tai sokealle ihmiselle siitä, että hän kävelee sinua päin.
Onkohan tää nyt kovin iso asia, jos kerran puolessa vuodessa joudut pari tuntia tätä kohtaamaan? Välit poikki laittaminen olisi ehkä isompi asia, miettiä ja jossitella loppuikänsä, oliko se oikein.
En oo ikinä ymmärtänyt ihmisiä, jotka edes miettii sellaista, ellei toinen oo tehnyt jotain äärimmäisen törkeää (kuten raiskannut tms, ajattelemattomuus ja heikot vuorovaikutustaidot ei sitä vielä ole).
Palsta taas vaihteeksi otti viivan pois. 60 viiva 70. 90 viiva 110.
Vierailija kirjoitti:
Älykkyysosamäärä (ÄO) on FAS-lasten tutkituimpia ominaisuuksia. ÄO:n keskiarvo asettuu välille 60--70, ja kokonaisvaihteluväli on FAS-lapsilla eri tutkimusten mukaan 16--105 (DeHaene ym. 1977, Majewski 1978, Streissguth ym. 1978, Iosub ym. 1981). Seurantatutkimuksissa ÄO:n on todettu olevan varsin muuttumaton (Streissguth ym. 1978, 1985, 1991, Spohr ja Steinhausen 1984, Spohr ym. 1994). Nuorilla FAS/FAE-aikuisilla kielellisen ÄO:n on esitetty olevan keskimäärin kymmenen pistettä pienempi kuin suorituspuolen ÄO (Streissguth ym. 1991).
"Normaaliksi älykkyys määritellään, kun ÄO on 90--110."
Sinä ap olet teistä kahdesta se týhmä. Voisit yhtä hyvin vıțțuunțua kissalle siitä, että se ei puhu ihmisten kieltä, tai sokealle ihmiselle siitä, että hän kävelee sinua päin.
Mulla on velipuoli jota en jaksanut enää koko lailla samasta syystä. Hän puhui aina itsestäön. Siinä vaiheessa kun hän alkoi syyllistä lapsiani samalla tavoin minua, minulle riitti.
Olen saanut paljon vähemmän kuin hän ja silti minun pitää kuunnella sitä marinaa ja näemmä vielä lastenikin! Ei kiitos.