Suomen kokonaisvelkaantuneisuus on pienempi mitä Ruotsissa
Kun yhdistetään yksityinen ja julkinen velkaantuneisuus niin Suomessa tuo on vajaa 300% BKT:stä mutta Ruotsissa huimat 350% BKT:stä.
Suomessa toki se julkinen velkaantuneisuus on selvästi korkeammalla kuin Ruotsissa.
Kommentit (8)
Vierailija kirjoitti:
Mitkä ne luvut on julkisessa velkaantuneisuudessa?
Ruotsissa n. 40% BKT:stä ja Suomessa n. 70% BKT:stä.
Ai vain 300% BKT:stä, sittenhän tässä ei ole mitään hätää! Moneenko sataan prosenttiin veivataan piikki, ennen kuin aletaan edes miettimään niitä sukupolvia jotka tuon maksavat takaisin? Onkohan ne vielä syntynytkään? Tai ovatko syntyneet edes niiden sukupolvien vanhemmat?
Vierailija kirjoitti:
Ai vain 300% BKT:stä, sittenhän tässä ei ole mitään hätää! Moneenko sataan prosenttiin veivataan piikki, ennen kuin aletaan edes miettimään niitä sukupolvia jotka tuon maksavat takaisin? Onkohan ne vielä syntynytkään? Tai ovatko syntyneet edes niiden sukupolvien vanhemmat?
Joo, otetaan mallia Ruotsista. Maksetaan asuntolainoista vain korot.
No Ruotsissa on monenkertaisesti enemmän yksityistä omaisuutta kun köyhässä Suomessa.
Aikamme kuva. Valtio on kuten suurin osa kansalaisistaankin pikavippikierteessä, nostaa koroista välittämättä kaiken minkä irti saa, niin pitkään kuin saa. Perilliset maksaa, jos nekään. Mitäs noista, kaikkea kivaa pitää saada. Töihin patistelee korkeintaan naapurin kokkari, mutta se onkin täys mulkvisti. Pitäis hakata se.
Ruotsissa yksityishenkilöillä ja yrityksillä voi olla paljon enemmän velkaa koska on paljon enemmän pääomaakin. Suomi on kuin se peräkylän Erkki, jolla on 10000 lainaa arvoaan menettävästä rivarista, Ruotsi puolestaan rikas perijä, joka vivuttaa keskuspankkien tuella itselleen lisää rahaa velkarahalla.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsissa yksityishenkilöillä ja yrityksillä voi olla paljon enemmän velkaa koska on paljon enemmän pääomaakin. Suomi on kuin se peräkylän Erkki, jolla on 10000 lainaa arvoaan menettävästä rivarista, Ruotsi puolestaan rikas perijä, joka vivuttaa keskuspankkien tuella itselleen lisää rahaa velkarahalla.
Lisäksi ruotsissa pankeille ei ole jostain syystä ongelmana sijoittaa pääomansa esim. annettuun asuntolainaan pysyvästi, eikä laina-asiakkailla ole siten kiirettä maksaa kuin velkansa korot. Tällainen yksityissijoittajan "bara köpa, inte sälja" -asenne. Eli ostetaan eikä myydä ikinä, toisin sanoin pääomaa ei odoteta ikinä rahana takaisin, vaan pelkkä korkotulo riittää.
Mitkä ne luvut on julkisessa velkaantuneisuudessa?