Onko kenelläkään positiivista sanottavaa

että lapsen vanhemmat voivat tätä tavata säännöllisesti. Tapaamiset ovat erittäin tärkeitä. Itselläni yhteistyö sujuu hyvin lapsen omaisten kanssa. Sosiaalityöntekijän tapaamme kerran vuodessa, mutta puhelimitse saa yhteyden tarvittaessa.

merkitystä. Olen vain kuullut/lukenut niin negatiivisia juttuja häiriköinnistä ym, että mietin muun perheen jaksamista, ja lopulta sitä onko meistä ko hommaan.

lapsen suvun kanssa, unohda koko asia.

olisi sopivampi vaihtoehto meille. Tiedän vain, että joidenkin kanssa joudutaan näin tekemään, ei johdu sijaisperheestä kylläkään.

Siihen pitää olla todella painavat syyt. Eikä varmaan sellaista tilannetta ole, ettei kukaan suvusta voisi tavata lasta. Myös adoptiolapsen täytyy saada tietoa bilogisesta suvustaan jos se vain on mahdollisuutta ja mielellään myös tavata sukuaan.

lyhyttä välimatkaa, vaan voi olla tarkoituksellakin pitkä matka hankalien biovanhempien takia. Minulla ei ole mitään hyvää sanottavaa sijaisperheenä toimimisesta, vanhemmillani oli sijaislapsia ja siitä kärsi koko perhe!

yhtä lasta olen ajatellut perheeseemme, mutta biolasten osa mietityttää vielä.

isoja ongelmia. Lapsella on hyvinkin luultavasti ongelmia. On päihteitä, riippuvuutta, väkivaltaa, mielenterveysongelmia. Mä, vaikka työskentelen lastensuojelun parissa, en kotiini sijaislasta ottais.

että kaikissa sijoitustapauksissa ei ole noita mainitsemiasi ongelmia.

että ei puhuta sijaislapsista.

Heti pitäisi lähteä siitä lähtökohdasta, että lapsen ja vanhempien tapaamisia haluaa tukea, vaikka vanhemmat vaikeita olisikin.

Ei kyllä ole teidän juttu.