Muita joilla ei ole ollut hyvät välit isovanhempiinsa?

Aina suitsutetaan joka paikassa, miten isovanhemmat ovat niin tärkeitä lapselle, mummo leiponut pullaa, pappa kuskannut harrastuksiin jne.

Onko paikalla muita, joilla ei ole mitään kivoja muistoja omista isovanhemmista?

Minun tapauksessani äidin vanhemmat ehtivät kuolla jo, kun äiti oli lapsi. Isän puolelta ehdin nähdä: Mummo kuului ikävään uskonlahkoon ja tuntui katsovankin aina ilkeästi. Myöhemmin useita vuosikymmeniä jälkikäteen kuulin yhdeltä hänet paremmin tunteneelta, että hän ei pitänyt lapsista ollenkaan. Se oli valitettavasti helppo uskoa. Isoisä oli täysin mummon palvelija kaikissa asioissa eikä itse oikein puhunut mistään mitään. Välttelin heitä parhaani mukaan. Kuolivat kun olin ala-asteella.

Ei tosiaan ole mitään kivoja ruokamuistoja mummolasta tai muutakaan kivaa muistoa sieltä suunnasta. Mökilläni oli joku vanha isoisän tekemä huonekalu: annoin sen eteenpäin, kun tuntui ikävältä pitää.