Miehestä on tullut hieman ilkeä
Minusta tuntuu, että miehestäni on tullut ilkeä ja piikikäs minua kohtaan. Jos yritän hänen kanssaan kommunikoida (ihan sama mistä asiasta), alkaa tuhahtelu, huokailu ja silmien pyörittely. Kaikki, mitä yritän sanoa, tuntuu olevan tylsää ja typerää. Hyvin usein mies myös keskeyttää minut ja alkaa puhua päälle. Viime aikoina olenkin jättänyt tämän takia kommunikaatioyritykset tosi vähälle, en oma-aloitteisesti miehelle juurikaan puhu. Silti yhtenä päivänä tiuskaisi, että pitääkö sinun olla aina äänessä, kun yritin hänelle sanoa yhdestä lasta koskevasta asiasta.
Ja kyllä, olen miehelle nimenomaisesti kertonut, että minusta tuntuu kurjalle, kun hän toistuvasti keskeyttää ym ongelmallisista asioista. Olen tiedustellut, voisinko tehdä jotain toisin kommunikaatiotilanteissa ym. Asiallista keskustelua ongelmasta ei saada aikaan, mies alkaa joka kerta meuhkaamaan kuinka hän ei ole mitään tehnyt ja minä vain valitan kaikesta. Yhtenä päivänä sanoin ihan asiallisesti, että on ihan ok sanoa jos ei enää viihdy seurassani ja voi minkä ryöpytyksen siitä sain.
Jotenkin tuntuu, että kaikki menee ok, kun en ota mieheen mitään kontaktia, hoidan yksin lapset ja kotityöt enkä pyydä miestä mitenkään osallistumaan arkeen. Ilmeisesti mies minua enää tarvitseekin vain noiden asioiden hoitamiseen sekä laskujen maksamiseen. En minä mikään kultakimpale ole, mutta ihan kelpo keski-ikäinen vaimo; hoitanut lapset ja kodin enimmäkseen yksin viime vuosina, jeesannut kun mies sössinyt raha-asiansa jne.
Muita ihmisiä kohtaan mies on iloinen ja mukava, minä nyt vain saan kotona tuollaista kohtelua osakseni. Tuskin tätä miehen masennusdiagnoosin piikkiinkään voi laittaa, kun kyseinen käytös ei kohdistu kaikkiin ihmisiin?
Tässä tilanteessa olisi kyllä syytä itse laittaa se ero vireille tai sitten vain elää omaa elämäänsä ohittaen miehen äksyily. Onhan tässä puolensa minullekin, vähän niinkuin jakaisi kulut kämppiksen kanssa. Mutta vielä kysyn, olisiko kellään vinkkiä tai kokemusta miten miehelle menisi ymmärrykseen, että hänen käytöksensä ei ole aina kivaa?
Kommentit (8)
No kun nyt vinkkejä kysyit, niin parhaiten saat osaksesi asiallista kohtelua, kun lakkaat miellyttämästä miestä ja yrittämästä keskustella hänen kanssaan. Keskity omaan elämään, aloita uusia harrastuksia ja ala käymään kavereidesi kanssa ulkona illanvietoissa. Jos teet jo tätä, lisää volyymin. Kun et ole itsestäänselvyys, alkavat ajatuksesi kummasti kiinnostamaan.
Suosittelen aloittajaa eroamaan. Mutta silleen harkitusti ja askel kerrallaan. Ensin itselle keskusteluapua. Sitten pikku hiljaa alkaa kartoittaa rahatilannetta, tulevaa asuntoa yms käytännön asioita. Suosittelen hankkimaan lakiapua hyvissä ajoin. Mies ei varmaan helposti halua luopua ilmaisesta kotiapulaisesta.
Kuulostaapa ihanalta elämältä🙄. Tuollaisessa ilmapiirisäkö haluat lapsesi kasvavan ja oppivan tuollaisen parisuhteen mallin?
Itse lähtisin vetämään lasten kanssa ja nopeasti.
Liian pitkää vuodatusta. Ei jatkoon.
Menkää terapiaan, tai mene edes itse saamaan neuvoja miten toimia. Miehesi vaikuttaa kypsyneeltä sinuun.
Voit yrittää muistella suhteenne alkuaikoja, yrittää muistuttaa miestäsi niistä jos se auttaisi.
Jos etsii fiksua ihmistä jonka kanssa keskustella, tuo ei toimi. Jokin on vialla parisuhteessa, yritit varmaan jo tarpeeksi.
Kattelisin. Jos miehellä on joku kriisi. Pidä puolesi ja anna takaisin.
Ei se mene ymmärrykseen. Jos hän ei itse osaa huolehtia käytöksestään, ei voi mitään. Ehkä on sukset ristissä. Hän kokee olevansa oikeassa varmaan, ei jaksa kuunnella, tietää toisen repliikit etukäteen mielestään(?). Pariterapia, ero, muuta? Ehkä luonne ei sitten siitä muutu, onko mies väärä vai joku väärinkäsitys. Suomalainen mies on tuollainen aina? En itse jaksaisi katsoa ellei selviä.