Lue keskustelun säännöt.
Miten te perheelliset ihmiset joilla on epätyypillinen vuorokausirytmi (yöeläjä) selviätte arjessa?
01.04.2023 |
Olen lapsesta saakka ollut taipuvainen valvomaan. Menen yleensä nukkumaan klo 02-05 aikaan ja herään n. klo 13-15. Lapset herätän kouluun ja itse jatkan unia siihen asti kun tulevat koulusta. Olen yleensä aina tehnyt ilta- tai yötyötä. Jos joudun heräämään aikaisin, koko elimistö menee sekaisin. Oksettaa, turvottaa, maha ei toimi, ruoka ei maistu eikä ajatus kulje. Sanomattakin kai selvää että en nouse aamulla kuin erityisen painavasta syystä, esim. lento lähtee aikaisin tai joutuu tekemään jostain syystä aamuvuoron, lapsilla on jotain supertärkeää menoa tms.
Valitettavasti ystävyyssuhteet ovat mennyttä, niin kuin muukin sosiaalinen elämä. Olen virkeimmilläni joskus klo 18 eteenpäin. Sitä ennen en pysty kuin hissukseen olemaan kotona ja juomaan kahvia, lapsille tietysti ruoan laitan. Lääkärissä käyn vain yksityisellä koska sinne pääsee myös iltaisin. Päivänvalo sattuu silmiin ja ahdistaa. Ihmisten seassa oleminen vaikka kaupassa on kamalaa. Yöllä on rauha, ihmisten hyörinä ja hälinä on pois, ilmasto on vapaa ajatuksille, kukaan ei katso, kukaan ei odota mitään. Ulkoilen öisin, pesen pyykkituvalla pyykit, laitan ruokaa seuraavalle päivälle. Imuroinnin ja muut äänekkäät asiat ajoitan niin että ehdin ne tekemään ennen hiljaisuutta.
Kommentit (7)
No toivottavasti puolisosi järkkää lapsille tekemistä viikonloppuisin. Aika ikävää heille jos vanhempi vaan nukkuu vapaapäivät.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse teen yötä, lapset jo isoja, hoidin ne kotona kouluikään asti. Nukun pätkissä ja olen energinen ollut aina.
Katsoit siis aihesta tänään Tv 1 ohjelman ja kirjoitit sen omanasi.Hyvä sinä!
Vierailija kirjoitti:
No toivottavasti puolisosi järkkää lapsille tekemistä viikonloppuisin. Aika ikävää heille jos vanhempi vaan nukkuu vapaapäivät.
Ei ole puolisoa, enkä nuku vapaapäiviä. Olen hereillä vkl n. klo 13 eteenpäin.
Ap
Minulla taas on toiseen suuntaan vinksahtanut rytmi. Hyvin helposti. Herään neljän maissa, alan olla uupunut kello 11 ja kello 17 ei enää järki kulje.
Perheessä kaksi teiniä, joten meillä ei ole paljonkaan yhteisiä kirkkaita hetkiä varsinkaan viikonloppuisin. Välillä esikoienn (täysikäinen) tulee kotiin, kun minä herään.
Saan ponnistelemalla aikataulua hiemna järkevämmäksi, mutta esimerkiksi sairastaessa se vinksahtaa aina tänän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sattuneesta syystä ei perhettä ole. Hyvä kun itsekseen pärjäilee. Koko ajan väsyttää ja koen syyllisyyttä siitä, että en pysty "normaalielämään". Eli en jaksa aamulla pompata pirteänä pompata sängystä ja lähteä heti asioille tms.
Mulla ei ollut lapsena nukkumaanmenoaikaa. Saatiin kukkua hereillä niin kauan kun haluttiin. Saatettiin lähteä vielä iltakympiltä uimaan. Aikuisena onkin normielämä melko vaikeeta. Unirytmin pitäminen ei onnistu vieläkään.
Menet nukkumaan ajoissa niin kuin muutkin kunnon ihmiset ja thats it.