mä olen niin onnellinen että itken!!!

meillä poika 11kk joka on ollut vähänb hitaammanpuoleinen näissä liikkumis asioissa. Kääntyi vasta kun oli 6kk ja lähti ryömimään kun oli 9kk. neuvolassa meinasivat viimeviikolla jo että varmaan fyssarille lähete kun ei tunnu tapahtuvan edistystä. Nyt eilen sitten poika nuosi sellaista matalaa rahia vasten oikein monta kertaa seisomaan ja otti muutaman askeleen taaperokörryn kanssa. Ja tänään sitten kun heräsi päikkäreiltä niin nousi oikein kunnolla konttausasentoon ja nyt sitten siinä nytkyy:)

Voi että mä olen niin onnellinen! osasta saattaa varmaan tuntua hassulta tämmönen mutta täällä mä nyt poraan ihan täysillä. miehellekin soitin töihin ja itkin vaan ihan täysillä puhelimeen, luuli että täällä on joku hätä:)

Joo tiedän että lapset kehittyy eri tahtiin mutta kun oon ollu niin "stressantunu" kun kaikki kyselee koko ajan että joko konttaa, joko nousee seisomaan ja joko kävelee?

Että tämmöstä vaan tänne piti tulla hehkuttamaan!