Ethän opeta lapsellesi negatiivisuutta

En opettanut. Tarkoituksella karsin turhan happamuuden käytöksestäni.

Realismia.

Positiivinen asenne auttaisi ainakin työllistymisessä. Jos ei osaa suhtautua itseensä positiivisesti ja usko, että voi oppia uusia taitoja, niin te-toimiston tätien on ihan turha ihmetellä, jos jotkut ei työlllisty.

Vierailija kirjoitti:

Realismia.

Ei ole. Negatiivinen ihminen ei uskalla edes yrittää kun pelkää koko ajan epäonnistumista.

There's no reason to have a plan B because it distracts from plan A.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Realismia.

Ei ole. Negatiivinen ihminen ei uskalla edes yrittää kun pelkää koko ajan epäonnistumista.

Opetan realismia, en negatiivisuutta enkä toksista positiivisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Realismia.

Ei ole. Negatiivinen ihminen ei uskalla edes yrittää kun pelkää koko ajan epäonnistumista.

Opetan realismia, en negatiivisuutta enkä toksista positiivisuutta.

Mutta missä menee realisimin ja liiallisen positiivisuuden raja? 

No toki haluan että lapsi osaa nauttia elämästä ja kykenee kokemaan iloa ja on perus positiivinen, mutta elämässä tapahtuu valitettavasti myös ikäviä asioita, joiden takia esimerkiksi itketään, petytään, suututaan jne.  Noita tunteita ei voi vain sivuuttaa tai internet termein copettaa paremmaksi.   Ne täytyy myös kohdata, jolloin ne nopeasti myös saa käsiteltyä pois mielestä.

Vastuu on aika isossa roolissa tässäkin asiassa.  Kun lapsi oppii olemaan vastuullinen, hän kykenee kohtaamaan myös vaikeuksia ja olemaan positiivinen, sen sijaan että uhriutuu ja syyttää kaikkia muita ongelmistaan sekä ei ajaudu uhriutumisissaan vahingoittamaan itseään.  Näin näkisin negatiivisuuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Realismia.

Ei ole. Negatiivinen ihminen ei uskalla edes yrittää kun pelkää koko ajan epäonnistumista.

Opetan realismia, en negatiivisuutta enkä toksista positiivisuutta.

Positiivisuuden ja toksisen positiivisuuden raja on veteen piirretty viiva.

En opeta. Tästä syystä olen luopunut mm. lapsen torumisesta ja rankaisemisesta.

Realismi on aina negatiivista. Joten totta hitossa myös negatiivisuus kuuluu normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

Vierailija kirjoitti:

En opeta. Tästä syystä olen luopunut mm. lapsen torumisesta ja rankaisemisesta.

Et opeta?  Mitä tarkoitat?  Mites ylipäätään kasvattaminen ?

Vierailija kirjoitti:

Realismi on aina negatiivista. Joten totta hitossa myös negatiivisuus kuuluu normaaliin kasvuun ja kehitykseen.

mitä v i t tua?

Koko lapsuus on valhetta. Sinusta voi tulla mitä tahansa, olet ihananin, kaunein ja kaikkia mahtavaa, jne. No, ei tule, jne. Lapset ja nuoret ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä kun se totuus lyödään vasten kasvoja.

Mitä se negatiivisuus pitää sisällään?   

Vierailija kirjoitti:

En opeta. Tästä syystä olen luopunut mm. lapsen torumisesta ja rankaisemisesta.

Lapsella ei ole rajoja. Kai hänestä kuitenkin ihminen tulee.

Säälin lapsia, jotka elävät vanhempien kanssa joille "pomo v#ttuilee". Oirekuvaan kuuluu, että myös naapuri tekee samaa, samoin ihmeellisesti näin kävi myös edellisessä osoitteessa. Sanomattakin on selvää mitä omat tai vähintäänkin puolison sukulaiset tekevät eli v#ttuilevat. Tätä hoetaan lasten kuullen.

Identifioidutaan luusereihin kuten turhapuro, nykänen ja akuankka.

Vierailija kirjoitti:

Koko lapsuus on valhetta. Sinusta voi tulla mitä tahansa, olet ihananin, kaunein ja kaikkia mahtavaa, jne. No, ei tule, jne. Lapset ja nuoret ovat loppuun palaneita ennen kuin ovat edes itsenäisyyden ja aikuisuuden kynnyksellä kun se totuus lyödään vasten kasvoja.

Hyvää elämään on tosiaan hyvät mahdollisuudet, kun odotukset elämää, opiskelua, työelämää, parisuhdetta, perhettä tai terveyttä kohtaan ovat realistisia. Esim ei parisuhteessa kannata rakentaan mitään pilvilinnoja kuolemaan saakka vaan olla negatiivisen realisti tämä suhde kestää sen minkä kestää ja nauttia joka hetkestä.

Pessimisti pettyy aina, etukäteen.