Lue keskustelun säännöt.
En ole super onnellinen liitossani, erotako?
29.07.2010 |
Eli yhdessä oltu pitkään, mutta en ole ollut onnellinen muutamaan vuoteen. Miehestä on tullut etäinen, viettää vain vähän aikaansa perheen kanssa, aina töissä. Mitään yhteistä hän ei ole kiinnostunut koskaan tekemään koska on aina väsynyt. Mutta paraneeko asia miestä vaihtamalla? Haaveilen oikeasta rakkaus liitosta, mutta onko se vain illuusio.
Kommentit (8)
ja löysin oikean rakkausliiton. Tosin asumme erillämme joten turhanpäiväistä partisuhdekitinää ei synny.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos oikeasti on vielä halua yrittää, siis molemmilla. Jos ei muuten, niin lasten takia. Kohta tietysti joku taas älähtää että "ihmisellä on oikeus olla onnellinen". Niin onkin, mutta jospa ensin katsottaisiin yksi liitto loppuun ja odotettaisiin vaikka että lapset vähän isompia ja sitten vasta haettaisiin se uusi kumppani siihen. Yleensähän kun uusi kumppani etsitään ensin ja sitten lempataan se vanha, tylsä aviomies/vaimo.
Mies ei välttämättä vaihtamalla parane, mutta toisessa liitossa monet on valmiita tsemppaamaan vähän enemmän kun se ekakin liitto meni puihin. Eri asia sitten tietysti jos mies on väkivaltainen tai päihtedin väärinkäyttäjä, silloin on jo ihan hyvät perusteet erota.
Radiossa tuli yksi päivä hyvä "uutinen". Kuulemma tv:n sarjat ja elokuvat antavat niin ruusuisen kuvan parisuhteista että nykyään ihmiset eroavat helpommin kun verrataan sitä omaa elämää tietoisesti tai tiedostamatta tv:n sarjoihin jne. Varmaan jotain perää tuossakin.
olisitko onnellisempi yksin?
Mieti, mitä kaipaat, ja ihan ensin tee sellaisia asioita, joista pidät, jotka tekevät sinut onnelliseksi. Ei sinun onnesi voi olla riippuvainen toisen ihmisen toiminnasta!
Ja toisekseen, puhu miehesi kanssa. Miksi hän on niin paljon töissä - vaatiiko talous sen, vai muuten? Miksi hän on väsynyt - onko masennusta tms?
Mielelläni tapailisin vaan jotakuta säännöllisesti eli varmaan just tollanen ei asuta yhdessä ratkaisu.
Lapsen syntymän jälkeen mies muuttui. Tuskin samaksi tuntee. Kovin itsekäs, ei valmis joustamaan lapsen vuoksi oikein mistään mitä yleensä vanhemmuus kuitenkin vaatii. Kyllä mä olen puhunut että olen onneton mutta ei se kauheasti vaikuta miestä kiinnostavan. Tai siis kyllä se aina sillon lupailee että vietettään enmmän aikaa yhdessä, olen enemmän lapsen kanssa ja muuta mutta kun huominen tulee niin puheita ne oli vaan. MIKÄÄN ei ole muuttunut vaikka asiasta on toistuvasti puhuttu kohta 10 vuotta (laps täyttää 10 alkuvuodesta). Olen vaan tosi väsynyt olemaan niin yksin. Kertaakaan ei ole käyty vaikka elokuvissa lapsen syntymisen jälkeen. Töissä antaa kyllä itsestään kaiken.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se oli just pointti että ei mitään liian vakavaa suhdetta.
Oletko puhunut asiasta miehesi kanssa? Voisitko kysyä sitäkin, haluaako miehesi tilanteen muuttuvan? Jos kumpikin haluatte tilanteen paremmaksi ja rakkautta enemmän välillenne, on monia keinoja olemassa. Parisuhdeterapia, parisuhdeleirit, yhteisen ajan järjestäminen ja yhdessätekeminen... Jos teitä ei tosiaankaan mikään yhteinen enää kiinnosta, on tilanne huonompi. Miettikää ja etsikää. Ei se elämä todennäköisesti erosta ihanaksi muutu. Todennäköisesti miestäsi vaivaa joku asia, joka ei liity edes parisuhteeseenne, mutta perheenne on hänelle silti tärkeä. Minulla ainakin on välillä myrtsi ilme ja mies valittaa siitä välillä, mutta silti rakastan miestäni ja perhettäni yli kaiken enkä heitä pois antaisi.