Minkä ikäiselle kuuluu opettaa sääntöjä, ja koska niitä pitää osata noudattaa?

Eli ihan taaperollekin voi jo alkaa opettaa ettei kukkaruukuista kaivella multaa, hellaan ei saa koskea eikä hiekkalaatikolla heitellä hiekkaa toisten päälle yms. Eihän 1,5v-2v kunnolla ymmärrä vielä selitystä että miksei niin saa tehdä, mutta kieltosanan hän kyllä jo ymmärtää ja toistojen kautta lapselle jää vähitellen mieleen mitä saa tehdä ja mitä ei. Itse olen myös toisinaan ihmetellyt joidenkin lasten kurittomuutta ja sitä että vanhemmat eivät edes viitsi yrittää opettaa lapsilleen mitään tapoja.

ja kyllä hänelle opetan, ettei hiekkaa saa heittää (aina huomautan, mutta "otollisin" hetki on varmasti silloin, jos on lennättänyt hiekkaa niin, että on mennyt omiin silmiin -> "hiekkaa ei saa heittää, koska se menee silmiin ja tekee kipeää"), jotain asiaa repiä, lusikalla hakata pöytään jne. perusasioita. Koetan käyttäytyä hyvin myös itse (mm. sanon kiitos, kun olen syönyt, ole hyvä kun annan jotain lapselle jne.). AIka näyttää, millaiset käytöstavat lapselle tulee.

Itse olen myös alkanut opettaa käytöstapoja jo varhain. ja tosiaan keskeyttänyt pahanteon kieltämisen lisäksi.

Ihan hyvin tuo 2 vee jo tietää perusasiat vaikka välillä meinaa unohtua (eli toisia ei lyödä, kädestä ei oteta, televisiota/uunia yms ei räplätä, ruokaillaan pöydän ääressä yms).

Lapsi osasi jo pyorittaa paataan EI, ennekuin osasi puhua. Ruokapoydassa on myos istunut ihan vauvasta asti, koskaan meilla ei ole ruokaa heitelty kun ei ole nahnyt vanhempiensakaan niin tekevan.

Peli on menetetty jos luulee voivansa odottaa kunnes lapsi on "tarpeeksi" iso oppimaan.

Se tehoaa paremmin. Sanaa paremmin tehoaa myös, jos ottaa lapsen pois pahanteosta ja keksii jotain sallittua tilalle ettei jatka pahantekoa.



Meillä on kolme poikaa ja jos heitä kielsi tuossa iässä esim. heittämästä hiekkaa, niin varmasti nauraen heittivät lisää. Parasta oli vaan vähäeleisesti kaapata lapsi pois hiekkaa heittelemästä ja sanoa lyhyesti ei ja keksiä sen jälkeen sille jotain parempaa tekemistä lapselle.



Tuosta hattu asiastakaan ei kannata numeroa tehdä, koska lapsi on halutessaan sisukkaampi repimään hattua päästään pois, jos alkaa komentamaan pitämään hatun päässä. Jos hattu ei ole päässä, niin se kiva leikki loppuu, koska sitä ei voi tehdä ilman hattua. Hyvä keino oli myös laittaa pois heitetty lippis omaan päähän ja ei ollut halukas luopumaan siitä, kun taapero alkoi sitä itselleen vaatia. Johan kelpasi lippis omaankin päähän ettei äiti vaan ota sitä itselleen.



Tuon ikäistä pitää koko ajan vahtia. Tuo nappuloiden kääntely on tuossa iässä varsinkin pojille vastustamaton asia. Ei siinä kiellot auta, kuitenkin niitä vääntävät, kun silmä välttää. Se pitää pystyä estämään ennenkuin kerkeää koskea nappulaan. Kotona voi käyttää hellassa suojaa nappuloiden edessä.

Tuossa 2v iässä voi kyllä alkaa antamaan painella sallittuja nappuloita pyydettäessä. esim. kun lämmittää mikrossa ruokaa tai tv:n päälle laittaminen pyynöstä. Näin ne saa purkaa sallitulla tavalla tuota tarvettaan. Meillä ainakin jäi kielletyt nappulat näin rauhaan.

mutta kuulostaa että tuossa on kyse siitä ettei kieltoja viedä loppuun saakka. Kyllä meillä 1v8kk ymmärsi hyvin ettei hiekkaa/kiviä heitellä muiden päälle. Sallittua taas on heitellä niitä veteen. Hattukin lensi välillä päästä, mutta kun oma pinna kesti ja jaksoi laittaa sen vaan takaisin päähän (vaikka 20 kertaa) niin lapsi huomasi ettei onnistu. Jos päätti järjestää raivarin, niin annoin huutaa hetken ja rauhoituttuaan selvitettiin asia. Yritän kieltää mahdollisimman vähän ja ennemminkin ohjata toiseen tekemiseen, mutta jos kiellän niin siitä ei sitten lipsuta. Liesi on edelleenkin äärettömän mielenkiintoinen. Lapsi kyllä tietää ettei siihen kosketa. Tiedänkin nykyään milloin on pahan teossa, kun kuuluu:"Ei koske." herttaisella lapsen äänellä. Joskus tehoaa kielto, mutta useimmiten haen lapsen pois muihin leikkeihin.