Olisitko sinä jaksanut palata työhösi kaksi kuukautta synnytyksestä? äitini palasi

Sama tilanne joka synnytyksen jälkeen.

Sama tilanne joka synnytyksen jälkeen.

_jaksanut, mutta en tietenkään olisi halunnut vauvaa jättää!! Synnytyksen jälkeen on heti ihan ok kunnossa, mutta ei kai sitä nyt vauvaa halua jättää muiden hoidettavaksi..mahdollisimman pitkään lapsen kanssa kotona, se on paras!

(Silloin ei ollut mahdollisuutta pitää pidempää äitiyslomaa.) Jos nykyään pitäisi palata töihin yhtä nopeasti, jos ei mitään tukijärjestelmiä kahden kuukauden jälkeen olisi, miten sinä olisit siinä vaiheessa jaksanut?

Palannut kahden kohdalla töihin/opiskelemaan 4kk synnytyksestä, yhden kohdalla tein työtä jonkin verran kotoa käsin.

omakin äitini palasi töihin, kun minä olin 3kk. Mummo hoiti minua ensimmäisen vuoden.

ja jaksoinkin, jatkoin opiskeluja kun esikoinen oli 2 viikkoa ja työharjoittelukin oli aika pian.

Äitini hoiti vauvaa, kun olin koulussa ja mies töissä.

Menin 3kk jälkeen töihin joulukiireisiin auttamaan, olin 3vk töissä. Tein tosin 6t päiviä, mies syötti pullosta vauvaa.

pitää 2 kk LOMAA, työt oli aloitettava heti sairaalassa:(



- ois niin ihanaa olla vain edes hetki!

Mikäli joskus suostun lisää lapsia hankkimaan, "ehtona" onkin että saan lähteä 2kk synnytyksestä töihin ja mies jää pitämään vanhempainvapaata.

Äitini aloitti työt heti sairaalasta palattuaan. Itse sentää pystyin pitää lomaa vajaan viikon.

eli esikoisen kanssa 2vkr synnytyksestä ja kuopuksen kassa 1vrk synnytyksestä. Lapset silti kotihoidossa, nyt 4- ja 2-vuotiaat. En valita, sopii hyvin meille, muuten tulisin hulluksi, enkä pystyisi laittamaan pieiä päiväkotiinkaan.



T: yrittäjä

Vuosi kotona vauvan kanssa oli minulle niin ahdistava kokemus, että olisin mieluusti mennyt aiemmin töihin, jos isä olisi jäänyt kotiin.



Kahden kuukauden jälkeen olisi jo hyvin voinut mennä takaisin.

opiskeluja kun lapsi on ollut n 2 viikkoinen. Tosin vain harrastuksena. Olisin varmasti 2kk jälkeen jo jaksanut töihin.

mutta vauvaa olisi kaynyt kovasti saali. Olin ihan vetreassa kunnossa, varsinkin kun hemoglobiini nousi synnytyksen jalkeen 100 -> 136.



Mutta varmaan olisin laittanut vauvan pullolle jo alussa. Oma aitini palasi myos toihin kun olin 2kk ja sairastelin kovasti, heti kun aiti ei ollut enaa kotona.

En kyennyt edes istumaan tuolloin.

jatkoin opiskeluja ja tein opinnäytetyötä vauvan ollessa 2 kk. Ja vauvan kanssa valvoin myös öitä.

varmaan jo viikon päästä. Maatalot oli ja lehmät hoidettavana, eikä taloudessa muita naisia. Siihen aikaan ei miehet pahemmin lehmiä hoitaneet kuin hätätilanteessa eli käytännössä muutaman päivän synnytyksen jälkeen. Ei ihme, että oli kaikkea kohdunlaskeumaa ja muuta.



Anoppini kertoi, että sai aikanaan esikoisesta rintatulehduksen, kun juoksi pakkasella kahdesti päivässä noin 1,5 km matkan suuntaansa imettämään miehen vanhinta siskoa. Oli palannut töihin siskon ollessa noin kuukauden, oma äitinsä hoiti vauvaa päivät.

Imetyksen kanssa olisi ollut kuitenkin säätämistä.

Pitkät äitiyslomat yhä harvinaisuus ja hyvätuloisten etuoikeus monessa maassa pohjoismaiden ulkopuolella. Äitiysloma on mitoitettu äidin synnytyksestä toipumisen mukaan, joten esim. jenkeissä vähän pidempi, jos äiti joutuu sektioon. Itse toivuin sektiosta 5 viikossa niin, että olisin töihinkin pystynyt.



Kyllä mahtavat unettomat yöt painaa, jos ei lomaa ole. Tosin ei ainakaan meillä täysiä öitä nukuta vieläkään, vaikka lapsi jo yli 1v. Vähemmän melkeinväsytti silloin, kun tätä valvomista oli kestänyt vasta 2 kk, eikä koko vuotta...

Lopetin työt pari tuntia ennen synnytystä ja jatkoin heti seuraavana päivänä synnytyksestä.



Pidän yksityistallia, eikä ole varaa palkata ulkopuolista. Mieheni ei pitänyt tämän viidennen lapsen jälkeen isyyslomaa(niinkuin ei edellistenkään), joten onneksi kaikki meni taas synnytyksessä hyvin ja pystyin jatkamaan normaalisti töitäni lastenhoidon ohessa.