Lue keskustelun säännöt.
Tunnetko FAS-lapsen?
07.08.2010 |
Tajusin yhden toisen asian tiimoilta, että yksi minun entinen luokkakaveri on varmasti FAS. Niin selkeä tapaus, että uskallan minäkin sen todeta.
Kasvot hyvin selkeästi FAS ja lisäksi poika oli impulsiivinen ja pärjäsi hyvin huonosti koulussa jne.
Eniten mua nyt ärsyttää se, että kun tajusin asian, tajusin myös opettajien käytöksen. Opettajat suhtautuivat silloin 80-luvun lopussa poikaan todella negatiivisesti. Häneltä ei odotettu mitään ja häntä haukuttiin ja alistettiin tunneilla. Hänet määrättiin todella helposti jälki-istuntoon. Häntä kohdeltiin kuin täyttä pohjamutaa - ilmeisesti opettajat tiesivät hänet FAS-lapseksi ja siten tiesivät hänen perheensä alkoholiongelmasta ja siksi halveksivat häntä. Minusta aivan käsittämätöntä! Pojalle tuli (syystäkin) hirmuinen alemmuuskompleksi ja hän tuomitsi itsensä epäonnistumaan jo ennen yritystä. Hän luovutti totaalisesti koulun ja tulevaisuuden suhteen. Minusta poika oli mukava ja huumorintajuinen sekä hyvin hyväntahtoinen - yritin itsekin hänen kanssaan prepata ruotsintehtäviä, mutta hän vain hoki: "En mä kuitenkaan osaa." Niin kuin opettajat olivat hänelle hokeneet.
Aikuisemmalla iällä ryhtyi tietääkseni rikoksiin, mutta onko ihme jos koko koulutie oli sitä, että opettajat halveksivat ja haukkuvat tyhmäksi.
Kommentit (8)
Meillä tosiaan alistettiin ja hyljeksittiin, vaikka lapsi täysin syytön ja olisi kaivannut kaiken tuen.
Heitä näkyy kyllä
Olen juuri tavallasi myöhemmin tajunnut, että koulussa FASeja on ollut useampikin. Juuri näitä "hankalia tapauksia".Ja edelleen heitä näkee kadulla satunnaisesti. On se niin surullista, kun lapsi ei voi itse asiaan vaikuttaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
vähälahjaisia, joten tuskin olisi elämässä kuitenkaan pärjännyt.
Tunnen kaksi lasta, jotka olivat erityiskoulussa. (entinen harjaanutmiskoulu) Heidän äitinsä oli ryypännyt odotusajan. Eivät silti näyttäneet varsinaisesti FAS-lapsilta, mutta tn. lievä kehitysvamma kummallakin johtui alkoholista.
Hän ei asu alkoholistivanhempiensa luona, käy erityiskoulua, on hyvin pienikokoinen ja liikku rollaattorilla. Kasvot hyvin kapeat ja silmien sisänurkissa poimut, ylähuuli sellainen lattana.
Se kattaa kaikentasoiset alkoholivauriot lapsella. Ehkä noilla koulussa olleissa ei ole ollut suorastaan Fas, vaan joku lievempi ilmiö. Ikäviä tapauksia joka tapauksessa ja heitä riittää tulevaisuudessakin. Niin huolettomasti tämänkin palstan mammat suhtautuvat alkoholin käyttöön raskausaikana. Mitään turvarjaa ei ole olemassa.
he saavat tarvitsemaansa tukea?
Tuolloin 80-luvun lopussa heidät lykättiin, ainakin meidän pienehkössä kaupungissa, sinne vain muiden sekaan normaalikouluun. Ja sitten opettajat tosiaan osoittivat heille heidän "paikkansa"...
Vihastuttaa ja suruttaa näin jälkikäteenkin!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkomaalaistaustainen äiti kännäsi odotusaikana, isä ei ollut mikään järjen jättiläinen. Äiti lähti lätkimään, kun elämä maaseudulla erityislapsen ja tämän isän kanssa kävi vaikeaksi. Naapurit auttoivat isää ja poikaa, minkä kykenivät. Periaattessa ihan onnellisia varmaan olivat/ovat, koska poika pystyi jäämään kotitilalleen (jossa ei kyllä viljelty mitään, eikä eläimiä ollut). Ruokahuolto taisi olla kunnan puolesta. Tämän kaksikon onni oli tiivis kyläyhteisö, jossa pidettiin toisista huolta.
Vamma lapselle tahallisesti, osittain tiedostamatta, koska kyse kieltämisestä. Tai täydellisestä välinpitämättömyydestä.
Ei normaalin lapsuuden ja elämän elänyt nainen käyttäydy noin.
Näille ei voi mitään. Pakkohoitolaki ei pelasta ketään lasta. Meidän jokaisen pitäisi kytätä kaikkia naapureita, tuttavia ja työkavereita, että saataisiin kiinni nämä elämässä eksyneet naiset.
Olen juuri tavallasi myöhemmin tajunnut, että koulussa FASeja on ollut useampikin. Juuri näitä "hankalia tapauksia".
Ja edelleen heitä näkee kadulla satunnaisesti. On se niin surullista, kun lapsi ei voi itse asiaan vaikuttaa.