Miksi ihmiset suuttuu jos sanon etten usko rakkauteen?
En siis itse alkaisi paasaamaan, mutta välillä kaverit tai läheisemmät sukulaiset kysyy miksi olen sinkku, miksi ei koskaan ketään tuoda näytille ja näin.
Usein vain kohautan olkapäitä, mutta muutaman kerran kun tivataan, olen sanonut etten oikein usko rakkauteen.
Ja silloin pöyristytään ja sanotaan ettei noin saa sanoa, rakkaus on olemassa, kyllä vielä minunkin kohdalle, tärkeä asia maailmassa bla bla bla.
Miksi ihmiset ovat tuollaisia?
Kommentit (12)
Eivät halua että heidän ovat käsityksensä murtuvat, pakkohan se silloin selittää rakkautta olevan olemassa.
Koska tuo on vähän sama kuin sanoisit, ettet usko auringon nousevan aamulla.
Vierailija kirjoitti:
Koska tuo on vähän sama kuin sanoisit, ettet usko auringon nousevan aamulla.
Miten niin? 😆
auringon nousu on sentään todistettavissa.
Ei verrattavissa ollenkaan.
Jollei rakkautta ole kokenut, niin ei se silloin ole sille ihmiselle olemassa. Mutta eihän se niin ole, ettei sitä ole olemassa ollenkaan. Koska se on oma henkilökohtainen tunne.
Tavalliset tollot triggeröityy kaikesta itseään koskevasta.
Kuinka vanha olet ap? Minkälainen lapsuus sinulla on ollut? Etkö saanut rakkautta ollenkaan, kun olet noin vihainen?
Rakkaus on paljon todellisempi tunne kuin vaikkapa usko.
Vierailija kirjoitti:
Voi sinua lapsipieni, olet saanut ilmeisesti todella huonot kortit kotoasi elämään! Harmi juttu, jolle et voi tietenkään itse mitään, mutta katkeruudelle voit tehdä paljonkin.
Mikä katkeruus?
Etkä sinäkään kauhean onnelliselta vaikuta.
Kun täytyy noin alentavista puhua toiselle.
No ei monikaan ole nähnyt, että maapallo on pyöreä, mutta niin se vaan on ja uskovat siihen.
Vierailija kirjoitti:
Kuinka vanha olet ap? Minkälainen lapsuus sinulla on ollut? Etkö saanut rakkautta ollenkaan, kun olet noin vihainen?
Missä näkyy mitään vihaa?
Jos näyttäisit sen ensin.
Halutaan uskoa että on olemassa. En itsekään usko naisen ja miehen väliseen rakkauteen mutta muuhun kyllä.
N26