Lue keskustelun säännöt.
Onko muita, jotka ei kehtaa sanoa mitä tekee työkseen?
19.07.2010 |
Varsinkin vieraille ihmisille sanon epätarkasti, esim. palvelualalla. Johtunee huonosta itsetunnosta. Joudun aika paljon olemaan tekemisissä korkeakoulutettujen kanssa, joille työ on kaikki kaikessa. Itse kun olen käynyt vain amm,koulun, niin sillä ei paljoa kehuskella.
Ehkä mulla on sellainen olo, että olen tipahtanut väärään yhteiskuntaluokkaan, en tunne kuuluvani joukkoon. Osaan kyllä keskustella monista asioista, mutta puhe kääntyy työhön, joka ei itselläni ole haastavaa...
Kommentit (6)
Entinen ammattini on vain paremmin tunnettu ja siksi väitän että se on edelleen ammattini, vaikka tittelini on ihan jotain muuta eikä työkään ihan sitä. On totta, etten halua samaistua siihen porukkaan, jota tittelini perusteella edustan. Ehkä sitten kuitenkin vähän häpeän sitä? Uusi ammattini on nimittäin paljon kaupallisempi ja pinnallisempana pidetty kuin vanha.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
harvoin kerron työnanatajaani koska se aiheuttaa aina kamalaa taivastelua, "onpa hienoa, mahtavaa, vaativaa jne!"
OK; olen korkeakoulutettu ja työ on vaativaa ja hauskaakin mutta ihan työtä se silti vaan on.
Ei se työ tai koulutus älykkyyttä takaa .... ei sen puute eikä päinvastainenkaan tilanne.
mä oon siis tutkija (tohtorisihminen) ja mun mies sanoo, että sitä ei saa kirjoittaa ammatiksi mihinkään kaavakkeisiin, missä lasten vanhempien ammatteja kysellään tms, eikä oudommille uusille tuuttavillekaan pidä sanoa, koska ihmiset kuulemma luulee että se tarkoittaa jotain propellipäistä pellepelotonta, hullua hiipparia. No joskus reaktiot on kyllä olleet sen tasoisia, että mies on ollut oikeassakin. Mut oikeasti tuttavat ja lähisukulaiset tietysti tietää kyllä. Joskus mummelit ehkä kyselee että "vieläkö sinä sitä koulua käyt?" kun tulee ilmi että vaan ikuisesti luuhaan yliopistolla...
En HALUA kertoa ammattiani tietyissä tilanteissa, koska minun odotetaan käyttäytyvän sen mukaisesti. ja useimmiten se taitaa minun ammattikuntani olla täällä mikroskoopin alla haukuttavana. Esimerkkeinä: oletetaan, etä päiväkodin täti ei koskaan ota alkoholia tai tupakoi. Sitten kun juot sen yhden saunaoluen, niin sehän on ihan kamalaa. Saatikkan sitten, jos olet jossain kuppilassa ollut vähän enemmän viihtellä. Sehän on jo erottamisen paikka, kun kännissä on kerran puolessa vuodessa, herranenaika!!
Toinen ääripää on sitten tämä: vahditko samalla nää munkin muksut, kun olet kerran ammattilainen, tai "sanos nyt, mites tää ja tää ja tää asia kannataa tehdä?" Silloin sanon kohteliaasti "olen vapaalla, ota yhteyttä sitten, kun olen töissä niin katsotaan."
Ammattini aiheuttaa aina tiettyjä reaktioita ja olettamuksia vastapuolessa. Monet odottavat minulta ammattini takia tietynlaista käytösta ja suhtautumista. Lisäksi ammattini edustajia haukutaan usein tällä palstalla.