Mikä minua vaivaa? Haluan salata asioita puolisolta, vaikka minulla ei ole mitään salattavaa
Minulla ei ole mitään salattavaa. En todellakaan petä eikä mitään sellaista, addiktioita ei ole, alkoholiakaan ei melkein koskaan tee mieli ja silloinkin vain lasi viiniä, mitään muutakaan hämärää tai yleisesti ottaen noloa en puuhaile. Tekstareitakin saan vain sukulaisilta ja naispuoleisilta ystäviltä, olen siis itse nainen.
Silti haluan salata osan asioistani aviopuolisoltani. En vain tiedä miksi. Hän ei ole mustasukkainen eikä epäile minua mistään aiheettomasti, no ei siis aiheellisestikaan. Hän on avoin omista asioistaan. Silti haluan pitää vain omana tietonani vaikka missä vakuutusyhtiössä minulla on oman autoni vakuutus, mitä tein tänään töiden jälkeen (kävin kahdessa vaatekaupassa vain katselemassa yksin) jne. Tiedän, että niissä ei ole mitään salattavaa, mutta silti haluan että hän ei tiedä niitä asioita minusta. Toisaalta tunteistani puhun hänelle hyvinkin avoimesti ja muista elämäni aroista ja vaikeista asioista.
Mistä tämä voi johtua? Kunhan mietin, koska itsestäni tämä on vähän outoa. Ja ollut siis tällaista aina, oikeastaan jo aiemmissa parisuhteissani. Pitääkö teidän mielestä kertoa elämästään kaikki, jos on naimisissa kuten minä nyt?
Kommentit (69)
No ei tietenkään tarvitse kertoa kaikkea. Ei minunkaan tulisi mieli kertoa mitä tein töiden jälkeen, jos ei mitään erityistä, eikä se miestäni kiinnostaisikaan vaikka kertoisin. Yleensäkin, me ollaan molemmat aika introverttejä eikä turhaan höpötellä. Joten paljon sellaista merkityksetöntä jää kertomatta ja hyvä niin.
Vierailija kirjoitti:
No ei tietenkään tarvitse kertoa kaikkea. Ei minunkaan tulisi mieli kertoa mitä tein töiden jälkeen, jos ei mitään erityistä, eikä se miestäni kiinnostaisikaan vaikka kertoisin. Yleensäkin, me ollaan molemmat aika introverttejä eikä turhaan höpötellä. Joten paljon sellaista merkityksetöntä jää kertomatta ja hyvä niin.
Joo mutta jos mieheni kysyy töiden jälkeen että mitä kuuluu, mitä teit töiden jälkeen (tietäen että minulla oli tänään lyhempi päivä töissä), niin minun tekee mieli vastata että en tehnyt mitään tai jopa valehdella että tulin suoraan töistä kotiin. Ap
Onko rajojasi ylitetty tai yksityisyyttäsi loukattu esimerkiksi lapsuudessa?
Vierailija kirjoitti:
Onko rajojasi ylitetty tai yksityisyyttäsi loukattu esimerkiksi lapsuudessa?
Useinkin. Voisiko se selittää asian?
Ap
Pitääkö olla huolissaan-panelistit varmaankin mielellään pohtisivat asiaa ja kertoisivat kantansa 😉
Sanokaa onko teistä outoa, että haluan salata missä vakuutusyhtiössä on oman autoni vakuutus? Tuo on siis vain yksi esimerkki. Mutta olen siis tuon vakuutusyhtiön kirjepostitkin ohjannut töihini. Vaikka kyseessä on ihan tavallinen vakuutus enkä edes ole kolaroinut ikinä.
Ap
Kommentoiko mies ikinä negatiivisesti jos kerrot mitä olet tehnyt? Mulla oli eksän kanssa tuo ongelma. Saatoin kertoa vaikka käyneeni elokuvissa vapaapäivänä kun mies oli töissä. Hän sitten kommentoi että miksi en tehnyt mitään kehittävää.
Vierailija kirjoitti:
Kommentoiko mies ikinä negatiivisesti jos kerrot mitä olet tehnyt? Mulla oli eksän kanssa tuo ongelma. Saatoin kertoa vaikka käyneeni elokuvissa vapaapäivänä kun mies oli töissä. Hän sitten kommentoi että miksi en tehnyt mitään kehittävää.
Saattaa hän joskus kommentoida negatiivisesti tuolla tavalla. Joskus taas positiivisesti. Ap
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko rajojasi ylitetty tai yksityisyyttäsi loukattu esimerkiksi lapsuudessa?
Useinkin. Voisiko se selittää asian?
Ap
No eiköhän tämä ole se selitys. Sinulla on alitajuinen, korostunut tarve pitää omaa tilaa, vaikkei se olisikaan rationaalista. Ei tuosta haittaa liene, jos se ei koske tärkeitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kommentoiko mies ikinä negatiivisesti jos kerrot mitä olet tehnyt? Mulla oli eksän kanssa tuo ongelma. Saatoin kertoa vaikka käyneeni elokuvissa vapaapäivänä kun mies oli töissä. Hän sitten kommentoi että miksi en tehnyt mitään kehittävää.
Saattaa hän joskus kommentoida negatiivisesti tuolla tavalla. Joskus taas positiivisesti. Ap
Eikö tuo voisi selittää asiaa? Minua ei ainakaan kiinnostanut kertoa miehelle mitään koska tiesin saavani kommentteja siitä, mitä minun olisi pitänyt tehdä.
Sama asia voisi olla tuon vakuutusyhtiön kanssa. Mun eksä ois varmasti väittänyt, että valitsemani yhtiö ei ole paras vaihtoehto ja jankuttanut siitä tuntikausia.
tunnistan tuon, ja teen tuota itsekin. en tiedä johtuuko siitä, että olin pitkään sinkku ja asuin yksin, ja totuin siihen, että en ole tilivelvollinen kenellekään, ja tavallaan haluan pitää yksityisyyden joissakin asioissa. ei tuo ole minusta mitenkään vaarallista.
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuollaiset pikku asiat saa epäilemään jostain suuremmasta valheesta.
Sulla on yksinkertaisesti ongelmia.
Red Flag!
Niin varmasti saakin epäilemään. Mutta minun tapauksessa syytä epäillä ei ole.
Ollaan oltu yli 10 vuotta yhdessä, niistä 6 naimisissa. En ole koko tuona aikana tehnyt mitään mikä ei olisi yleisesti ihan hyväksyttävää. Olen tylsä ja tavallinen ihminen.
Ap
Red Flag!
Mikä tuossa on red flag?
Ap
Tunnistan itsestäni saman ja tiedän ainakin omalla kohdallani mistä se johtuu. Kiusaamisesta ja kotioloista. Totuin lapsena ja nuorena siihen että kaikki mistä pidin tai mitä tein oli noloa, eikä vanhemmilta tullut mitään hyvää palautetta mistään mitä tein. Aina se oli sitä "mistäs sinä olet tuollaista keksinyt... Onko tuo nyt ihan järkevää... Eikö vaan voisi..." kommentointia.
Nyt aikuisena taistelen sen kanssa että koen niinkin normaalin asian kuin esim. musiikkimaun todella yksityiseksi. Ei tule kuuloonkaan että huudattaisin omia musiikkejani kotona ja jos puoliso nappaa puhelimestani spotifyn esille, luvan kanssakin, ahdistun ihan suunnattomasti.
Vierailija kirjoitti:
tunnistan tuon, ja teen tuota itsekin. en tiedä johtuuko siitä, että olin pitkään sinkku ja asuin yksin, ja totuin siihen, että en ole tilivelvollinen kenellekään, ja tavallaan haluan pitää yksityisyyden joissakin asioissa. ei tuo ole minusta mitenkään vaarallista.
Minäkin tunnistan tämän. En ole koskaan ajatellut salailevani, minusta ei ole kyse siitä, että salailisin. En vaan koe tarpeelliseksi "raportoida" kaikkia asioitani ellei siihen ole jotain erityistä syytä. Esim. raha-asiat ovat sellaisia. Asuin edellisen avioliittoni ja nykyisen avoliittoni välissä yli 20 vuotta yksin, joten uskoisin, että se juontaa sieltä.
Sitten taas on hetkiä, kun olen jo kertomassa jotain, mutta turhaudun, kun televisio tai radio huutaa päälle. Pari iltaa sitten koiran kanssa iltalenkillä tapasin naapurin ja ajattelin, että sisälle palattuani kerron puolisolleni asian tapaamiseemme liittyen. Kun tv kailotti kovalla ja hän oli uppoutunut tuijottamaan sitä, niin en viitsinytkään. Lauantai-iltana mietin, että otan puheeksi pääsiäisen (mitä tehtäisiin silloin), ja kun puoliso tarjoutui tekemään GT:t niin odotin olohuoneessa, että siinä olisi sopiva hetki, kun juodaan drinkit. No, samalla kun hän toi GT:t niin avasi myös television ja alkoi surffata kanavia etsien jotakin katsottavaa. Enpä siis jaksanut jäädä kilpailemaan tv:n äänenvoimakkuuden kanssa.
ei-ap
Joopa joo......