Mikä sopiva rangaistus, kun lapsi (7v.) karkaa?
Meidän 8 v. lapsi on karkaillut jo useamminkin. Aiheesta on neuvoteltu hyvällä ja pahalla. Lapsella on hyvät ja turvalliset kotiolot, joten hänen ei tarvitse pakoilla vanhempiaan.
Olemme pitäneet kiinni siitä, että meille on ilmoitettava aina, jos poistuu kotipihalta. Sääntöä ei ole kertaakaan löysätty, vaan olen ollut yhtä tiukkana jos poika menee naapuriin kaverinsa luokse tai läheiseen puistoon (jonne näköyhteys).
Tänään poika kuitenkin oli jo toistamiseen karannut naapurin poikien kanssa n. kilometrin päässä olevalle kioskille. Poikani on ns. "jengin vetäjä", joten päähänpisto tuli varmasti häneltä.
Ajoin autolla ympäri kylää, kunnes löysin karkulaiset ja passitin poikani muiden kuullen kovaäänisesti heti kotiin. Sanoin vielä kaikkien kuullen kovalla äänellä, ettei poikani ollut kysynyt lupaa ja siksi joutuu lähtemään.
Olinko liian julma?
Kommentit (6)
Toiseksi opetat, kuinka näppärää ilmoittaminen on, eli aina kun kysyy, niin saa myös mennä ellei jotain kovin tärkeää estettä ole. Esim. perheen ruokailu ei ole tällainen, ruuan voi lämmittää myöhemmin tai syö vaikka voileipää sitten, jos ei lounaalle pääse. Neuvottele silloin, että lapsi tietää, että nyt jää sitten ruoka välistä, jos lähdet, mutta anna lapsen tehdä valinta. Jos olette aina kieltäneet, niin ei viitsi enää edes kysyä.
Päästä vähän liekaa, mutta älä liiaksi.
Suunnittelmissa vasta ensi jouluksi...
ilmoittaa menemisiään. Meillä lapsen voi päästääkin pois kotipihasta helpommin, eli ei ole syytä karata, voi mennä, koska on kännykkä "turvana". Reviiri on siten isompi, koska mekin saamme lapsen helpolla kiinni. Voi jopa mennä tietyille kavereille kylään sisälle, kunhan pitää kännykän kuuloetäisyydellä ja että on kysytty lupaa saako heille tulla.
Oliskohan aika jo hankkia, ettei lapselle tule tämä tavaksi. Reviiriä pitää selvästi kasvattaa, lapsi tuntuu tarvitsevan jo enemmän tilaa kuin oman kotipihan. Niin ne lapset vaan kasvaa, huoh!
Miksi ihmeessä lasten reviirin pitäisi olla isompi, mitä siihen auttaisi kännykkä, silloinhan voi huidella ihan missä vaan ja sanoa toista.
Kotona ollaan ruoka-aikana PISTE, ihan kunnioituksesta sitä ruuanlaittajaa kohtaan.
Jos on asiaa kylille voi kipaista sisälle ja kysyä voinko mennä, kiskalle jätskille, kentälle pelaamaan jalkapalloa, leikkikentälle keinumaan, kaverille tekemään majaa, ihan vaan notkumaan ei kylille tarvitse mennä.
Meillä muuten äiskä ja iskäkin ilmoittaa että lähtee johonkin ihan kasvotusten ei soita kapakasta että olen täällä.
Lisää liekaa ja luottamusta lasta kohtaan. Sano että aina täytyy käydä "kysymässä lupa", ilmoittaa missä on jne. Anna lupa pääsääntöisesti mutta sovi seuraava checkpoint.
Toimii meillä - ja toimi itsenikin osalta nuorena. Äiti ja isä tiesi aina missä menen ja kenen kanssa, ikinä ei tarvinnut pelätä soittaa (puhelinkioskista kun silloin ei vielä ollut kännyköitä =))kotiin ja pyytää lisää aikaa. Aina sain luvan, äidin ja isän ei myöskään tarvinnut olla huolisaan kun tiesivät missä olen.
Kaverit sen sijaan rikkoivat kotiinmenoaikoja eivätkä uskaltaneet ilmoittaa mitään. Aina tuli huutoa, rangaistuksia ja arestia - eihän se kuitenkaan mitään auttanut. Ja aina heidän vanhempansa odottelivat lastaan huolesta soikeina kotona.
Kumman vaihtoehdon ap valitset?
Minusta kotiaresti on hyvä rangaistus tuollasiesta toiminnasta. lapsi on hyvä saada ymmärtämään miten tärkeää vanhempien oikeasti on tietää, missä lapsi liikkuu. Itse saattaisin laittaa useammankin päivän kotiarestin tuollaisesta, mutta yksi päivä nyt ainakin!