Kertokaa kaameimmista vuokra-asunnoistanne
Kommentit (22)
Seinänaapureina narkkarit, jotka huusi yötä päivää. Alakerran tummat asukkaat, jotka pesi pyykkiä 24/7, joka kuului selkeästi öisin. Yläkerran nuori pari, joka nussi äänekkäästi 5krt/vko. Alakerran kyylä mummo. Tämä -70 luvun kerrostalossa.
Otsikko olisi voinut olla "kerro nykyisestä asunnostasi" koska kaikki palstalaiset asuvat kuten toinen kommentoja jo kuvaili.
Ränsistynyt ruma betonikuutio,alakerrassa baari.
90-luku, Tampere, Nekala, vanha puukerrostalo. Olin n. 17v. Asunnoissa ei ollut suihkua, vaan oli yhteissuihku alakerrassa, pimeän käytävän varrella ja sinne lukittauduttiin yksin vaikka illalla. Vuosien varrella, kellarin käytävän putkista oli vuotanut ulos.teet putkien pintaan ja kuivuneet siihen pinnalle. Sen havaitseminen oli kammottavaa. Talon naiset vaativat että asukkaat menevät käytävässä sukkasiltaan ulko-ovelta kotiinsa ja kodista ovelle, tulivat valittamaan siitä jos ei tee niin. -Pimeässä kellarissa oli myös puutyöverstas, jossa kävi yksi nuorehko mutta minua vanhempi mies. Talonmies taas oli humalassa ja tuli iskemään ovelle sekaisena. Kun avasi kaapin oven olohuoneessa, kuului naapurista juoruaminen, täti ja vanhempi talonmies puhuivat pahaa minusta - koska äänet kuuluivat heille, esimerkiksi kun väkivaltainen mies tuli luokseni kylään. Ei empatiaa. Kauhea haloo tuli miehen jättämistä auton renkaan jäljistä pihassa, minua syytettiin kaikesta. Lisäksi sekakäyttäjä pyrki lähialueelta kylään humalassa, hyvin isokokoinen mies, ehkä sisältä tyhjä - valitti kun avovaimo nukkuu lääkkeissä päivät. Joku sytytti kauhean kokon pihalle, kun piti polttaa lehtiä ja oksia. Onneksi sieltä tuli muutettua pois, pakoon. Äiti oli hankkinut sen ensiasunnoksi, alue oli muutenkin kolkko. Myöhemmin keski-ikäisenä ja äiti vanhana, äiti kiusasi painostamalla taas Nekalaan asumaan, ei muista asiaa. Olen sanonut etten pidä alueesta. Ne paloherkät ja lahot talot saisi purkaa.
Nekala asiaan vielä. Sain myös huomautuksen vuokranantajalta naapureiden valituksen vuoksi, ne renkaan jäljet pihassa mm. En voinut estää sitä kontrolloivaa väkivaltaista miestä tulemasta, olin pienikokoinen ja mies suurikokoinen. En saanut apua miehen poistoon siihen aikaan.
Mäen päällä likaisen harmaa kerrostalo jonka parvekkeen kaiteista punainen maali hilseili.
Keittiössä oli kauheat, vihreät 70luvun kaapit jotka eivät pysyneet kiinni ja kylpyhuoneessa pieni amme jossa piti kykkiä polvet suussa.
Hississä ja rapussa kärysi ku"i ja pa"ka ilmeisesti yhden pidätyskyvyttömän vanhan juopon vuoksi.
Juoppoja siinä oli kyllä muitakin,keskellä päivää huudettiin parvekkeilla kännissä.
Tappelut oli arkipäivää bileiden ohella.
Talvisin patterit eivät meinanneet lämmitä ja koko talo oli kuin iglu.
Kyllä tuolla parikymppisenä lapsettomana asui ,mutta melkoinen slummi se oli.
Kahdesta kamaluudesta kokemuksia, molemmat itä-Vantaan slummeissa. Toinen oli täynnä nikotiinitahroja, lattia tupakasta värjäytynyt, nikotiinin värjäymää jääkaapista lähtien kaikkialla haju mukaan lukien. Koko asunto seiniä ja kattoa lukuunottamatta (jotka maalattu ennen muuttoani) haisi tupakalta (edellinen asukas oli polttanut sisällä kymmeniä vuosia). Vaikka lattia vaihdettiin pyynnöstäni ja ammattisiivoojat kävivät myös yrittämässä poistaa nikotiinitahroja, haju silti jäi. Astmaatikolle oikein mukava asunto. Ja samassa rapussa vierailivat poliisitkin sinä aikana kun asuin siellä (alle pari vuotta) sen verran monta kertaa, että uskon jo ennätyksen olevan kyseessä Vantaan vuokra-asunnoissa.
Toinen maininnan arvoinen koti oli ok pinnoiltaan, mutta... toinen saman kerroksen naapuri oli rappiojuoppo, pas*at housussa aina välillä pääsi itse rollaattorin avulla hakemaan lähikaupasta itselleen juotavaa. Aina, kun hän tai kotihoitaja, joka hänellä kävi, avasi hänen ulko-ovensa, sisältä tuli niin mätä oksettava löyhkä, että mietin, miten se hoitaja on edes enää elossakaan, koko rappukäytävä haisi niin pahalta, että monesti meinasi oksentaa jos ei muistanut suojata kasvojaan. Kotiini tuli pistorasioista yläkerran tupakoitsijoiden sauhun hajut, yläkerran naapurin pas*alla istuntosessiot tulivat tutuksi peltiseinäisessä kylppärissä oikein kunnolla äänten kanssa, yksi saman talon avohoitopotilas huuteli aina parvekkeeltaan, kuinka tappaa muut, on ennenkin tappanut, ja siitä selviää helposti vain kolmella vuodella vankilassa. Yksi pihapiirin kuningatar haastoi riitaa muille naapureille pihalla samalla kun hänen pikku lapsosensa rääkyivät ja huutelivat ties mitä ilkeyksiä muille naapureille (ja jos siihen mitään sanoi, tuon slummikuningattaren viha oli heti sanojan päällä, rääkyi kuin mielensä menettänyt. Vuoden lähiöäiti). Näin siis Vantaalla, ja edelleen itä-Vantaalla asun, mutta onneksi nyt jo paremmalla alueella.
Asunnon seinistä ei ollut tukittu putkien läpivientejä, vaan niiden ympärillä oli nyrkinmentävät reiät. Tuloilmaventtiilejä ei ollut, ja poistoilmaventtiilit imivät ihan täysillä, joten korvausilma tuli putkikuilun kautta naapurien asunnoista kaikkine tupakansavuineen ja makkarankäryineen.
Huoltoyhtiö oli maailman hitain, ja kiireettömiä korjauksia piti odottaa aina vähintään kolme viikkoa. Kun putki vuoti keittiön alakaappiin, kesti putkimiehen tulokin viikon. Yleensä eivät sitten edes osanneet korjata sitä vikaa, jota olivat tulleet katsomaan.
Suoraan asuntoni yläpuolella oli ilmanvaihtokone, joka hajosi ja aloitti kovan pärinän. Varaosaa piti odottaa kaksi kuukautta ennen kuin pärinä saatiin loppumaan.
Aina kun joku valutti vettä, vesiputket aloittivat hirveän paukkeen ja jäivät paukkumaan vielä pitkäksi aikaa sen jälkeen. Pauke koveni aina vain, kunnes oli lopulta niin kova, että edes korvatulpat ja kuulosuojaimet päässä ei pystynyt nukkumaan. Tässä vaiheessa muutin pois, ja ihmettelen vieläkin miksi oikein jäin niin pitkäksi aikaa sinne kärsimään. Vuokrakin oli aika kallis ja nousi joka vuosi.
Mikkelin Laajalampi 90luvun puolessa välissä. Oli muuten sama talo, jossa Tommi Nakari tap poi vaimonsa ja asui vainajan kanssa! Eipä niissä kunnon kansalaisia paljon asunutkaan. Minä olin just 18 täyttänyt ja otin ensimmäisen asunnon, mistä sain. Tiesin kyllä Laajalammen maineen.
Mun asunnon parvekkeelle oli edelliset asukkaat tehneet nuotion, kivat jäljet jääneet. Vessanpytyn kansi oli myös otettu muutettaessa mukaan ja koko saamarin pönttö heilui. Varmaan sitä oli potkittu v"""tuspäissä. Soitin isännöitsijälle että mä en muuten sitten korvaa jos tuo pönttö joku päivä lähtee lopullisesti irti!
Kerrosta alempana asui oman elämänsä mehiläiskuningatar, luuli että koko talo on valtakuntaansa. Pari päivää muuton jälkeen oveni taakse tuli pikkupoika kysymään vessanpaperia, vastasin ettei ole (ylinmääräistä) ja seuraavaksi ilmestyikin sitten pojan äiti, eli tämä mehiläiskuningatar uhomaan että mikäs sä olet kun et antanut Jerelle paperia! Että kaikki muutkin lainaa. Tämä äm mä pisti siis lapsensa kyselemään naapureilta vessanpaperia ja kahvia, tein selväksi että ovelleni on turha tulla.
Seinäni takana taas asui muuten harmiton vanha deeku mutta huusi harhoilleen ja teki tarpeet housuun, kun kuulin huudon ensi kerran luulin että riitelee jonkun oikeen ihmisen kanssa. Rollaattorin avustamana kulki ripulit lahkeista valuen, yleensä lähikauppaan olutta ostamaan.
Yhtenä päivänä rapussa oli verta, en tiedä mitä oli tapahtunut mutta poliiseja ei ainakaan näkynyt eli olisiko joku vaan pamauttanut toista nenään.
Postiluukkua täytyi pitää auki koska se oli ainut ilmanvaihto.
Kämpässä ei ollut sinällään vikaa, mutta toinen seinänaapuri oli lestadiolainen ja toinen muuten vaan lapsiperhe.
Hirveä rääkyminen (lapset SEKÄ aikuiset) pitkin yötä, kun lapsille huudetaan suu vaahdossa. Olisi ollut edes juoppoja.
Sijainti, koko ja vuokra olivat täydelliset, oli pakko saada asunto heti, jos siinä ei ole mitään vakavaa ongelmaa.
Mutta!
Lattiamateriaali oli ruman värinen ja nihkeä, vaikeasti puhtaanapidettävä.
En päässyt itse katsomaan asuntoa, siskoni teki sen puolestani, eikä informoinut minua tällaisesta turn offista.
Katkaisin välit tämän takia typeryssiskooni joksikin aikaa.
Samassa kerroksessa asui todella kovaääninen pariskunta, joka joi paljon alkoholia, riiteli ja myös harrasti seksiä todella kovaa. Heillä oli aina myös todella paljon samankaltaisia kavereita kylässä, jotka metelöivät, juoksivat rappukäytävässä ympäri vuorokauden, paiskoivat ovia, pitivät hirveää meteliä ja kiusasivat meitä samassa talossa asuvia ihmisiä soittelemalla ovikelloa ja hakkaamalla ovia keskellä yötä. Poliiseja soitettiin paikalle yhtenään ja isännöitsijälle ilmoitettiin kun valtava lössi parikymppisiä ihmisiä metelöi lähes koko ajan, mutta mikään ei auttanut. Pari vuotta siellä asuin, sitten muutin pois.
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin vuokrakerrostalossa, jossa asuu hyvin monikulttuurista väkeä, niin yksi oli varastoinut täysiä bensakanistereita parvekkeelleen. Töistä tullessani ihmettelin selvää bensankatkua asunnossani heti ulko-oven avattua. Ja kas, syynä oli nämä kanisterit jotka katkusivat niin kamalasti, että ikkunan ilmanottoaukoista tuli haju sisälle. Haju oli niin kamala, ettei asunnossa voinut olla ja soitin moneen paikkaan asiasta, mutta mistään ei saanut apua tähän. Muutin pois.
Minä olen asunut asunnossa, jossa yksi asukas piti skootteriaan pyörävarastossa ja kaasutteli sitä siellä aina ties kuinka kauan ennen kuin ajoi ulos. Talon ilmanvaihto oli ihan pielessä ja jopa ylimmän kerroksen asuntoihin tuli tästä touhusta ihan kauhea pakokaasunkäry. Asialle ei tietenkään voitu tehdä mitään. Tosin näin vuosia jälkeenpäin voin myöntää, että kävin useamman kerran puhkaisemassa tuosta skootterista kumit.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin vuokrakerrostalossa, jossa asuu hyvin monikulttuurista väkeä, niin yksi oli varastoinut täysiä bensakanistereita parvekkeelleen. Töistä tullessani ihmettelin selvää bensankatkua asunnossani heti ulko-oven avattua. Ja kas, syynä oli nämä kanisterit jotka katkusivat niin kamalasti, että ikkunan ilmanottoaukoista tuli haju sisälle. Haju oli niin kamala, ettei asunnossa voinut olla ja soitin moneen paikkaan asiasta, mutta mistään ei saanut apua tähän. Muutin pois.
Minä olen asunut asunnossa, jossa yksi asukas piti skootteriaan pyörävarastossa ja kaasutteli sitä siellä aina ties kuinka kauan ennen kuin ajoi ulos. Talon ilmanvaihto oli ihan pielessä ja jopa ylimmän kerroksen asuntoihin tuli tästä touhusta ihan kauhea pakokaasunkäry. Asialle ei tietenkään voitu tehdä mitään. Tosin näin vuosia jälkeenpäin voin myöntää, että kävin useamman kerran puhkaisemassa tuosta skootterista kumit.
Yläpeukku tälle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin vuokrakerrostalossa, jossa asuu hyvin monikulttuurista väkeä, niin yksi oli varastoinut täysiä bensakanistereita parvekkeelleen. Töistä tullessani ihmettelin selvää bensankatkua asunnossani heti ulko-oven avattua. Ja kas, syynä oli nämä kanisterit jotka katkusivat niin kamalasti, että ikkunan ilmanottoaukoista tuli haju sisälle. Haju oli niin kamala, ettei asunnossa voinut olla ja soitin moneen paikkaan asiasta, mutta mistään ei saanut apua tähän. Muutin pois.
Minä olen asunut asunnossa, jossa yksi asukas piti skootteriaan pyörävarastossa ja kaasutteli sitä siellä aina ties kuinka kauan ennen kuin ajoi ulos. Talon ilmanvaihto oli ihan pielessä ja jopa ylimmän kerroksen asuntoihin tuli tästä touhusta ihan kauhea pakokaasunkäry. Asialle ei tietenkään voitu tehdä mitään. Tosin näin vuosia jälkeenpäin voin myöntää, että kävin useamman kerran puhkaisemassa tuosta skootterista kumit.
Yläpeukku tälle.
Ja se sitten kosti pärisyttämällä skootteriaan pyörävarastossa...
Vierailija kirjoitti:
Kaupungin vuokrakerrostalossa, jossa asuu hyvin monikulttuurista väkeä, niin yksi oli varastoinut täysiä bensakanistereita parvekkeelleen. Töistä tullessani ihmettelin selvää bensankatkua asunnossani heti ulko-oven avattua. Ja kas, syynä oli nämä kanisterit jotka katkusivat niin kamalasti, että ikkunan ilmanottoaukoista tuli haju sisälle. Haju oli niin kamala, ettei asunnossa voinut olla ja soitin moneen paikkaan asiasta, mutta mistään ei saanut apua tähän. Muutin pois.
Tämä siis oli se kuuluisa viimeinen pisara. Talossa toki huudatettiin musiikkia ja mölyttiin ja huudettiin öisin ja varsinkin pihalta tämä meteli kuului öisin varsin hyvin. Poliisiauto pihassa oli tuttu näky. Maksullisia parkkipaikkoja ei talon väki vieraineen osannut käyttää, vaan vieraat ajoivat välillä minunkin paikalleni vaikka vapaitakin paikkoja oli joita kukaan ei ollut maksanut ja erästäkin parkkiruutua käyttävä ajoi autonsa puoliksi muiden puolelle, vaikka oli kyseessä ihan tavallinen auto ei mikään normaalia enemmän tilaa vaativa. Parkkipaikalla kolhittiin autoa jne.
Vuokrakerrostalo Itä-Helsingissä, jonne jouduin muuttamaan putkiremonttia pakoon on ollut pahin. En edes asu missään hienolla alueella hienossa talossa vaan ihan hieman paremmassa kerrostalossa vähän paremmassa lähiössä, enkä mitään luksusta kaipaakaan. Silti oli järkytys huomata, miten erilaista samankin kaupungin eri alueilla voi olla. Tuo oli kuin olisi todellakin johonkin ihan eri paikkaan kauankin mennyt. En halua nyt asiaa enemmän muistella, mutta tuo nyt oli ilmeisesti ensimmäinen löytynyt asumisratkaisu. Itse en edes saanut sitä yrittää hoitaa ja toisaalta köyhällä karenssilla olleella työttömällä mahdollisuudet jonkin hyvän asumisratkaisun löytämiseen olisivat olleetkin surkeat.
Kenenkäs tunteita loukkasi tuo bensanhuuruinen asuntojuttu kun piti mennä poistattamaan. Minunhan siitä pitäisi olla vihainen, koska jouduin kuukauden maksamaan kahta asuntoa.
Keskellä metsää, Hämeessä, 60-luvun parhaat päivät nähnyt betonikuutio. Palveluina pikkukauppa ja kebab-mesta.