Onko työpaikalla pakko puhua yksityisasioistaan?

Meillä ainakin valitettavasti on niitä, jotka eivät tunne mitään rajoja. Eivät omia, eivätkä varsinkaan muiden.

No ihme lörpötystä taas. Jatka samaan malliin. Minäkin kuuntelen, vuosia olen kuunnellut. En tiedä vieläkään, eikä kiinnosta kysyä puhuuko henkilö lapsestaan, kissastaan vai puolisostaan. Kun " Tapio" taas sitä ja tätä.. Nyökyttelen. Mutta en kuuntele. Monesti en edes tiedä mitä vastata, mut jotain neutraalia: ai jaa...

Minä en muilta utele jos huomaan etteivät halua avautua, mutta itsestäni on kiva tutustua työkavereihin muutenkin kuin työn kautta. Minulla on onni että työkaverit ovat kivoja, jos eivät olisi niin asia olisi ihan toinen.

Itse pidän aika tarkat rajat omasta henkilökohtaisesta elämästä, ja huomaan, että jotkut kohottelevat kulmiaan. Siinäpähän kohottelevat, ei mulla ole tarvetta millekään sisäpiiriin kuulumiselle. Keskustelutaitoinen muuten olen ja voin jutella pitkäänkin. Kertoo lähinnä vastapuolesta, jos ei muita puheenaiheita keksi kuin oma Pertti ja peräpukamat.

Ellet tee riittävää selkoa yksityisasioistasi, tehdään niistä oletuksia ja kuvitellaankin. Näitä sitten juorutaan vaikkapa somessa.

👹

Meillä tosi mukava työryhmä ja ihan luonnostaan on tullut kerrottua myös yksityiselämästä tyyliin perhetilanne, mistä on kotoisin, harrastuksista, lemmikeistä jne... 

No ei tietenkään. Työpaikallani on niitä, jotka ihan vaan käyvät töissä eivätkä jaa itsestään mitään muille. Heitä ei myöskään vuosienkaan jälkeen kauhean hyvin tunneta, sillä tutustumiseen ja ns työkaverisuhteiden luomiseen on aina jaettava jotain myös itsestään. Ei ole pakko, jos ei halua sosialisoida. Mutta on aika vaikeaa tasapainottelua toimivan ja mukavan työyhteisön, sekä ehdottoman yksityisyyden välillä, sillä toki jokaisella työntekijällä on osaltaan vastuu työyhteisön mukavuuteen.

Ei ole eikä ole teilläkään. Se on tasan ja vain jokaisen oma asia, mitä työpaikalla itsestään jakaa. On jopa laitonta painostaa kertomaan yksityisasioista. 

Ei ole pakko puhua muista kuin työasioista. Jos joku haluaa puhua yksityisasioista tai jakaa tunteitaan tms., silloin hän yleensä haluaa luikerrella yksityiselämääsi muiltakin osin. Pitää tehdä heti selväksi, että haluaa pitää työasiat työasioina, jos ei ole aikaa ja halua ryhtyä miksikään sydänystäväksi, jonka kanssa jaetaan myös yksityiselämän ilot ja surut.

Arvostan sitä että nykyisessä työpaikassani ei udella asioitani. En halua kertoa esim. että asun yksin ja olen kotona enkä usein jaksa tehdä mitään mainitsemisen arvoista tai sellaista mistä haluan kertoa.

Onko elämässä ylipäätänsä pakko puhua yksityisasioistaan? Ei. Se on vapaaehtoista, saat tehdä mikä itsestäsi tuntuu sopivalta. Joku saattaa ihmetellä ja sekin on ihan sallittua.

Ei, paitsi jos asuu Ruotsissa

Kertoisit nyt edes vähäsen, anonyymina hei.

Kaapin ovi raottuu ja luurangot kolisee.

Ei, en puhu koko työpäivän aikana mitään. Nyökyttelen vain. Kun pääsen kotiin on pakko soittaa siskolle ja juoruta työkavereiden asiat. Menee yleensä koko ilta naureskellessa.

On ellet ole yksityisyrittäjä ja ainoa työntekijä.

Vierailija kirjoitti:

Ei ole eikä ole teilläkään. Se on tasan ja vain jokaisen oma asia, mitä työpaikalla itsestään jakaa. On jopa laitonta painostaa kertomaan yksityisasioista. 

Mä puhun niille vain lakimieheni välityksellä.

Ei oo pakko

Mä kertoilen lähinnä että huh siivosin

Kävin kaupassa

Kävin kävelyllä

Kiva sää

Se riittää hyvin

Olen työpaikalla lähes kuuromykkä. Vastaan vain ja ainoastaan työhön liittyviin kysymyksiin ja kysyn vastaavia kysymyksiä. Minulle maksetaan vain ja ainoastaan työstä jota teen enkä koe muuta tarpeelliseksi.

Vierailija kirjoitti:

Ei, en puhu koko työpäivän aikana mitään. Nyökyttelen vain. Kun pääsen kotiin on pakko soittaa siskolle ja juoruta työkavereiden asiat. Menee yleensä koko ilta naureskellessa.

On sulla kyllä tyhjä elämä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, en puhu koko työpäivän aikana mitään. Nyökyttelen vain. Kun pääsen kotiin on pakko soittaa siskolle ja juoruta työkavereiden asiat. Menee yleensä koko ilta naureskellessa.

On sulla kyllä tyhjä elämä.

Ei vaan elämäni ei liity työhön. Se on kaikkea muuta kuin työtä. Töissä en ole luomassa ihmissuhteita vaan ne kuuluvat sen ulkopuolelle. Ja se onkin aivan eri asia.