Syitä miksi teininne ei käy etävanhemmallaan?

Isä häipyi eron jälkeen monen saadan kilometrin päähän asumaan uuden naisen luo. Ei ole aktiivisesti kutsunut lapsia luokseen. Isä ei pidä jo omillaan asuvaan esikoiseen mitään yhteyttä. Satunnaisesti on yhteyksissä nuorempiin lapsiin. Hekin jo teinejä.

Isä ei selvästikään tuo mitään sellaista lapsen elämään, millä olisi positiivinen vaikutus. Onko isä puhumaton, poissaoleva, masentunut, välinpitämätön? Noin ei pitäisi olla, vaan etävanhemman pitää nähdä extravaivaa ylläpitääkseen lämmintä suhdetta lapseensa. Ei riitä, että on vain paikalla.

Isä alkoi elää harrastuksilleen, mielenkiinnonkohteilleen ja muille ihmissuhteille. Lapset kyselivät ja soittelivat perään aikansa. Isä tapasi uuden puolison, jolla oli lapsia. Oli kieltämättä lapsille outo tilanne, kun alkoi käydä koulun juhlissa sun muissa aktiivisesti tämän puolison lasten ollessa samassa koulussa. Ja asia oli harvinaisen selvä, että oli heidän takiaan siellä. Kuskasi harrastuksiin näitä lapsia ja hoiti asioita. Nykyään välit ovat etäiset kaikkiin lapsiin. Omat ja nämä puolison lapset ovat hyvissä väleissä keskenään.

Samoin meillä, isällä uusi suhde nopeasti eron jälkeen ja hän viettää suurimman osan ajastaan n. 600 kilometrin päässä. Lisäksi hän muutti omien vanhempiensa nurkkiin asumaan, koska on muutenkin suurimman osan ajasta muualla. Kätevää, ainoa vaan, että missä ne lapset sitten ovat, kun vierailevat isän luona, eivät mahdu yöpymään. No eivät siis vieraile juurikaan. Lapset ovat nyt jo täysi-ikäisiä, mutta ovat niin jo vieraantuneet isästään, että ei heitä edes kiinnosta käydä hänen luonaan, näkevät isän ehkä kerran vuodessa tai puhuvat puhelimessa. Minun luonani he viettävät paljon aikaa. olen koko ajan pitänyt sen kokoisen asunnon, että tällä on ylimääräisiä huoneita jossa olla, siksi luultavasti viihtyvätkin, kun tulevat ikään kuin kotiinsa. Ja tosi ihanaa, että tulevat.