Se on jännä kun joku ei ole tuntevinaan

En minä ainakaan meinaa tunnistaa tuttuja jotka tulee vastaan. On kuulemma olemassa joku sellainen kuin kasvosokeus.

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan meinaa tunnistaa tuttuja jotka tulee vastaan. On kuulemma olemassa joku sellainen kuin kasvosokeus.

Sama juttu. Jos joku vaihtaa tukan väriä, en välttämättä enää tunnista. Tämä on johtanut monesti noloihin tilanteisiin ja olen joutunut pyytelemään anteeksi. Elokuvien seuraaminen on monesti vaikeaa, jos en erota henkilöitä toisistaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En minä ainakaan meinaa tunnistaa tuttuja jotka tulee vastaan. On kuulemma olemassa joku sellainen kuin kasvosokeus.

Sama juttu. Jos joku vaihtaa tukan väriä, en välttämättä enää tunnista. Tämä on johtanut monesti noloihin tilanteisiin ja olen joutunut pyytelemään anteeksi. Elokuvien seuraaminen on monesti vaikeaa, jos en erota henkilöitä toisistaan.

Minä taas tunnistan televisiosta ihmiset helpostikin, mutta täysin toinen juttu tuolla oikeassa elämässä. Mikä on tietysti vähän outoa.

Juoruiluun on varmasti hauskaa mennä mukaan. Mitä tahansa, jotta voi satuttaa lisää toisia.

Mä nään huonosti, siksi en tunnista. En myöskään juorua vaikka kuulenkin hyvin.

Itseä ihmetyttää entiset naapurit. Olen asunut 20 v samalla alueella. Kaikki asunnot olleet max 500 metrin päässä nykyisestä. Heti kun muutan entiset lakkaavat tunnistamasta. Jopa ne joiden on tullut paljon juteltua ja kylässäkin käytyä. Koirat sentään muistaa.

Minä en tunnista jos naapuri tulee vaikka kaupassa vastaan.

Olen sanonutkin ettei tarvi loukkaantua asiasta, en vain tunnista ihmisiä.

Pihalla en käytä silmälaseja joten kauempaa en edes näe kasvoja.