Miksi narsisteilla puolisot ovat usein todellisia hiirulaisia?
Sattumalta kuulin kuinka narsistin puoliso puhui yhdessä tilaisuudessa toisen kanssa ja jestas mikä virkamiesääni tai virkanaisääni tässä tapauksessa. Tasaista monotoniaa ja sellaisia latteita fraaseja ja sanonoja, kotka sopivat enemmän poliitikolle tai 65-vuotiaalle eläköityneelle ikänsä byrokratiaa pyörittäneelle toimistorotalle. Ei ihme, että narsku etsii jännitystä ja draamaa muualta kun kotona on 😴😴😴
Kommentit (20)
Hiirulainen jää helposti loukkuun.
Narsisti laamaannuttaa puolisonsa niin tehokkaasti. Aina vaikka mitä yrität niin se on väärin.
Mikä sinua vaivaa? Ihminen, joka näkee narsisteja ympärillään, ei ole ihan terve. Narsismi on erittäin harvinaista ja jopa asiantuntijoilta vaatii useita tapaamisia ennen kuin he voivat tehdä diagnoosin. En usko hetkeäkään, että sinulla olisi pienintäkään asiantuntemusta, jolla voisit sen tehdä vain tuntemalla ihmisiä.
Nauraisin, jos joku lähipiirissäni alkaisi kutsua muita ihmisiä narsisteiksi. Ja häpeäisin häntä.
Loiseläjä-hämähäkki imee uhrin kuiviin.
Ei ne ollut alkujaan hiirulaisia. Sitä se pahoinpitely ja pelko saa aikaiseksi. Minä olen äänekäs ja määräilevää tyyppiä. Hyvin nopeasti suhteessa narisistin kanssa muutuin täysin äänettömäksi ja masentuneeksi. Moni erehtyi sitten luulemaan sitä minun luonteekseni, koska ei tuntenut minua aiemmasta elämästä. Narsisti pyrkii eristämään sinut ihmisistä jotka tukee sinua ja pyrkii luomaan oman todellisuuden uhrin ympärille jossa uhria sitten aivopestään ja alistetaan uuteen normaaliin, jossa uhri on tahdoton nukke jota narsisti liikuttelee.
Vastaus ap:n kysymykseen löytyy kysymyksestä.
Kammottavimpia narskuja ovat sellaiset, jotka pystyvät tuhoamaan vihansa kohdetta kaukaakin.
Pienin vihjauksin pilataan maine esim. suvun piirissä (mun tapauksessa siis puolisoni suvun). Narsku on nimittäin fiksu ja kiva ja ihana niille, jotka hän onnistuu pitämään talutusnuorassaan.
Ei mulla muita keinoja ole tilanteessani kuin yrittää pysyä erossa noista ihmisistä. Kun tapaan heitä, on koko ajan ilkeä tunne, että mitähän nuo nyt luulevat tietävänsä minusta.
Sen siitä saa, kun on liian saakelin kiltti, eikä täysin seinästä reväisty.
Narsistisia piirteitä eritasoisesti omaavia on paljon, varsinaisen narsistisen persoonallisuushäiriön omaavia vähän. Voimakkaasti narsistisia piirteitä omaava saa paljon tuhoa aikaan ympärillään siinä missä patologinen narsistikin. Nämä kaksi narsismin ilmentymää sekoitetaan helposti keskenään.
Vierailija kirjoitti:
Hiirulainen jää helposti loukkuun.
Ja narsisti saa kenestä tahansa tehtyä vuosien mittaan hiirulaisen niin halutessaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ollut alkujaan hiirulaisia. Sitä se pahoinpitely ja pelko saa aikaiseksi. Minä olen äänekäs ja määräilevää tyyppiä. Hyvin nopeasti suhteessa narisistin kanssa muutuin täysin äänettömäksi ja masentuneeksi. Moni erehtyi sitten luulemaan sitä minun luonteekseni, koska ei tuntenut minua aiemmasta elämästä. Narsisti pyrkii eristämään sinut ihmisistä jotka tukee sinua ja pyrkii luomaan oman todellisuuden uhrin ympärille jossa uhria sitten aivopestään ja alistetaan uuteen normaaliin, jossa uhri on tahdoton nukke jota narsisti liikuttelee.
Juuri näin. Itselleni kävi niin että kun narsisti sai tuhottua itsetuntoni, en enää uskonut että kukaan haluaa seuraani tai että olen kenenkään mielestä kiinnostava. Eli narsisti voi eristää uhrin muista ihmisistä hyvin kierolla tavalla.
Tässä videossa asia on hyvin sanottu, tiedoksi teille jotka ette ole itse vielä narsistin uhriksi joutuneet:
Tunnetko ap paljonkin narsisteja, kun osaat tehdä tällaisia yleispäteviä sääntöjä.
Kuinka monta ihmistä olet diagnosoinut narsisteiksi? Katso, peiliin, jos löytyisi vielä yksi.
Mä olin ennen "loistava", olin kaunis, huoliteltu, tyylikäs, siisti, ääneni oli selkeä ja kuuluva, olin sosiaalinen, tykkäsin olla esillä (juhlissa pidin puheita, töissä pidin esittelyitä/tilaisuuksia), olin hymyilevä ja nauravainen, viihdyin kropassani/päässäni ja se näkyi muillekin että olen sinut itseni kanssa, olin todella positiivinen ja aina tsemppaamassa muita, mulle elämä oli ihanaa ja rakastin elää ja olla.
Tapasin narsistin ja nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin olen kaikkea muuta kuin mitä äsken luettelin. Olen käynyt läpi helvetin ja olo sekä olemus sen mukainen.
Minusta on tullut se vaatimaton hiirulainen. En minä tällainen ole oikeasti, mutta energiani ei anna nyt enempää. Se on saavutus, että selviän arkea lasteni kanssa suht selväjärkisenä. Olen masentunut ja nykyään työtön, en ole työkuntoinen.
Hirviö tuhosi elämäni, eikä pelkästään minun elämäni vaan myös lastemme elämän.
Vierailija kirjoitti:
Tunnetko ap paljonkin narsisteja, kun osaat tehdä tällaisia yleispäteviä sääntöjä.
Kuinka monta ihmistä olet diagnosoinut narsisteiksi? Katso, peiliin, jos löytyisi vielä yksi.
Joo tätäkin narsistit alapeukuttaa. Eli heitä on. eri
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen "loistava", olin kaunis, huoliteltu, tyylikäs, siisti, ääneni oli selkeä ja kuuluva, olin sosiaalinen, tykkäsin olla esillä (juhlissa pidin puheita, töissä pidin esittelyitä/tilaisuuksia), olin hymyilevä ja nauravainen, viihdyin kropassani/päässäni ja se näkyi muillekin että olen sinut itseni kanssa, olin todella positiivinen ja aina tsemppaamassa muita, mulle elämä oli ihanaa ja rakastin elää ja olla.
Tapasin narsistin ja nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin olen kaikkea muuta kuin mitä äsken luettelin. Olen käynyt läpi helvetin ja olo sekä olemus sen mukainen.
Minusta on tullut se vaatimaton hiirulainen. En minä tällainen ole oikeasti, mutta energiani ei anna nyt enempää. Se on saavutus, että selviän arkea lasteni kanssa suht selväjärkisenä. Olen masentunut ja nykyään työtön, en ole työkuntoinen.
Hirviö tuhosi elämäni, eikä pelkästään minun elämäni vaan myös lastemme elämän.
Missä vaiheessa tajusit puolisossasi olevan joku vika?
Vierailija kirjoitti:
Toisen pitää palvoa ja mahdollistaa.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei ne ollut alkujaan hiirulaisia. Sitä se pahoinpitely ja pelko saa aikaiseksi. Minä olen äänekäs ja määräilevää tyyppiä. Hyvin nopeasti suhteessa narisistin kanssa muutuin täysin äänettömäksi ja masentuneeksi. Moni erehtyi sitten luulemaan sitä minun luonteekseni, koska ei tuntenut minua aiemmasta elämästä. Narsisti pyrkii eristämään sinut ihmisistä jotka tukee sinua ja pyrkii luomaan oman todellisuuden uhrin ympärille jossa uhria sitten aivopestään ja alistetaan uuteen normaaliin, jossa uhri on tahdoton nukke jota narsisti liikuttelee.
Juuri näin. Itselleni kävi niin että kun narsisti sai tuhottua itsetuntoni, en enää uskonut että kukaan haluaa seuraani tai että olen kenenkään mielestä kiinnostava. Eli narsisti voi eristää uhrin muista ihmisistä hyvin kierolla tavalla.
Juuri näin. Ja alistetun ja alistuneen on aina vain vaikeampi nousta, kun kaikki omatahto on tuhottu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olin ennen "loistava", olin kaunis, huoliteltu, tyylikäs, siisti, ääneni oli selkeä ja kuuluva, olin sosiaalinen, tykkäsin olla esillä (juhlissa pidin puheita, töissä pidin esittelyitä/tilaisuuksia), olin hymyilevä ja nauravainen, viihdyin kropassani/päässäni ja se näkyi muillekin että olen sinut itseni kanssa, olin todella positiivinen ja aina tsemppaamassa muita, mulle elämä oli ihanaa ja rakastin elää ja olla.
Tapasin narsistin ja nyt yli kymmenen vuotta myöhemmin olen kaikkea muuta kuin mitä äsken luettelin. Olen käynyt läpi helvetin ja olo sekä olemus sen mukainen.
Minusta on tullut se vaatimaton hiirulainen. En minä tällainen ole oikeasti, mutta energiani ei anna nyt enempää. Se on saavutus, että selviän arkea lasteni kanssa suht selväjärkisenä. Olen masentunut ja nykyään työtön, en ole työkuntoinen.
Hirviö tuhosi elämäni, eikä pelkästään minun elämäni vaan myös lastemme elämän.
Missä vaiheessa tajusit puolisossasi olevan joku vika?
Tajusin jo ensi tapaamisella, että hänessä on jotain outoa. Mutta ohitin sen punaisen lipun täysin. En osaa selittää sitä sen tarkemmin. Mutta jälkeenpäin olen tajunnut, että intuitio yritti viestittää jo ihan alussa hyvin monta kertaa, että hei tästä ei tule hyvää. Ihastuneena ihmisenä ohitin täysin nämä punaiset liput joita oli alussa hyvin hyvin paljon.
Kuukauden päästä ensitapaamisesta olin jo raskaana, hän sai ylipuhuttua mut lapsen saamiselle. Sitten olinkin jo täysin nalkissa. Siitä se pikkuhiljaa alkoi...
Meni viisi vuotta ennen kuin löysin sille outoudelle mitä olin kokenut jonku nimityksen. Se oli narsisti. Sitten elämäni alkoi aueta ja kaikelle löytyi nimi ja selitys. Mulle avautu ihan uusi maailma, kun vihdoin tajusin mistä on kyse. Viisi ekaa vuotta oli painajaismaista, tiesin että tämä on jotain täysin väärää, ihan sairasta, todella epänormaalia, mutta se oli niin salakavalaa etten osanut sitä nimetä. Jos kerroin jollekin läheiselle tilanteita kukaan ei uskonut minua ja he saattoivat kommentoida tyyliin "olet käsittänyt jotain väärin, se Kallehan on todella mukava, ei se vois noin tehdä", Kallella oli myös kaikkeen erikoisiin tilanteisiin aina miljoona selitystä ja syytä samalla kun mä yritän piipittää "niin mutta oikeestihan tilanne meni...".
Ei kaikki narsistit petä puolisoita joten jännitystä ja draamaa ei tarvitse muualta etsiä.
Kotona sitä jännitystä ja draamaa riittää kun narsisti sitä aiheuttaa lähipiirille.
Toisen pitää palvoa ja mahdollistaa.