Haluaisimme alkaa tukiperheeksi, mutta täytämmeköhän "vaatimukset"
Oma lapsiluku jäi tahattoman lapsettomuuden vuoksi yhteen, ja olemme kovasti pohtineet tukiperheeksi ryhtymistä. Lapsemme on 2v. ja varmasti tykkäisi hänkin seurasta esim. 1-2 viikonloppua kuukaudessa.
Mutta me olemme ihan tavallinen duunariperhe vailla mitään ihmeellisyyksiä. Asunto on rivitalokolmio, jossa tukilapsi nukkuisi lapsemme huoneessa tai tarvittaessa meidän kanssamme, omaa huonetta ei olisi tarjota. Meillä on eläimiä, joten se taas sulkee allergikot pois.
Viikonloppuisin käymme esim. koiran kanssa pidemmille metsälenkeillä (vaikka näin talvella saaressa grillaamassa), uimassa, kotieläinpihoilla, ei mitään superelämyksiä siis luvassa vaan normaaleja asioita. Taloudellinen tilanne on "perus", lähes kädestä suuhun ja vähän säästöön.
Kokemus lapsista rajoittuu tähän omaan.
Eli millaisia olosuhteita tukiperheeltä toivotaan? Onko "pettymys" jos perheelle tarjotaan tällaista tukiperhettä?
Lisättäköön vielä, että itselläni on ahdistuneisuushäiriödiagnoosi lapsettomuusajalta ja käyty psykoterapia, mikäli tämäkin voisi vaikuttaa.
Kommentit (10)
Kuulostaa siltä että voisitte toimia tukiperheenä tai lomitusperheenä. Tukiperhe ottaa lapset sovitusti luokseen ja elää ihan tavallista viikonloppua. Ei tarvita sirkushuveja. Ei tarvitse omaa huonetta, voi pedata patjan vaikka olkkariin. Lomitusperheen vaatimukset voi olla tarkemmat. Sijaisperheessä asuvat lapset voivat käydä lomitusperheessä kerran kuussa.
Voi olla että se lapsi ei ole kivaa seuraa lapsellemme
Valmennuksessa se selviää sovitteko
https://perhehoitokumppanit.fi/tuki-ja-lomitusperhe/?gclid=EAIaIQobChMI…
Tukiperheeseen tulevat lapset on yleensä ihan tavallisia, esim yksinhuoltajan lapsia. Lomitusperheeseen tulee lapset sijaisperheestä ja ovat huostaanotettuja, joten haastetta voi olla enemmän.
Olen aloittaja.
Kovin haastavaa lasta emme voisi ottaa, koska kummallakaan ei ole suurta kokemusta lapsista. Nimen omaan ajattelen että joku "tavallinen" (tarkoitan että ei ole esim. adhd:ta tai muita neuropsykiatrisia haasteita) esim. tukiverkottoman yksinhuoltajan lapsi soveltuisi.
Tuosta ahdistuneisuushäiriöstä vielä: se puhkesi siis lapsettomuushoitojen ja keskenmenon seurauksena, eikä nykyään näy elämässäni. Herkkä ihminen olen kyllä.
Ap
Hakekaa ihmeessä, tukiperheitä tarvitaan <3 taustanne kuulostaa ihan hyviltä.
Mutta silti en mainitsisi tuosta ahd. Häiriöstä.
Vierailija kirjoitti:
Hakekaa ihmeessä, tukiperheitä tarvitaan <3 taustanne kuulostaa ihan hyviltä.
Mutta silti en mainitsisi tuosta ahd. Häiriöstä.
Eikö lääkärintodistusta vaadita tukiperheeltä?
Odottaisin hieman, ja huolehtisin, että tukilapsi on nuorempi kuin oma. Pystyy pitämään puolensa tarvittaessa.
En tiedä, mutta oma lapsenne on aika pieni. Tukiperhelapset ovat usein haastavia. Lisäksi tui ahdistuneisuushäiriö: kannattaa miettiä, jaksaisitko oikeasti hankalia tapauksia. En osaa sanoa, estääkö vadnha diagnoosi toiminnan, voi olla että estää.