Mistä tietää onko vieraannuttaja?
Poden syyllisyyttä siitä että lapsen isä ei ole lapsen elämässä. Olin mustasukkainen ja katkera kun lapsen isä löysi lapsen syntymän jälkeen uuden naisystävän ja perusti rämän kanssa suht pian perheen. Olin todella rikki enkä osannut laittaa omia tunteita sivuun. Isä oli myös monessa asiassa itsekäs ja laiminlöi tapaamisia. Itsekin laiminlöin. Asiaan toi vielä lisämausteensa uusi vaimo joka tarkoituksella härnäsi, soitteli ilkeitä puheluita ja koitti määrätä miten tapaamisten ja muun elämän olisi pitänyt mennä. Hän oli siis konfliktissa täysillä mukana. Meistä kukaan ei oikein osannut olla rakentava. Lopulta isä sanoi ettei halua olla enää lapsen kanssa tekemisissä koska se on niin vaikeaa. Kaikki yhteydenpito loppui.
Aikaa kului vuosia ja taas vuosia. Katkeruus on puoleltani hävinnyt kauan sitten. Olen laittanut joskus sähköpostia haluaisiko isä tietää lapsen kuulumisia tai ottaa lapseen jotain kontaktia, mutta en ole saanut vastausta. Somesta olen nähnyt että isä ja vaimonsa ovat usein räkäkännissä, turvonneita. Jonkunlaisia vammoja myös sattunut ja kainalokeppien kanssa ovat notkuneet sitten baareissa. Ihmettelen miten he pystyvät omaa lastaankaan hoitamaan. Silti saan kuulla jatkuvasti jotain kautta että olen vieraannuttaja ja lapsen parhaaksi he eivät ole tekemisissä. Ilen lukenut paljon vieraannuttamisesta kertovia juttuja ja koittanut miettiä olenko harrastanut järjestelmällistä vieraannuttamista. Voin käsi sydämellä sanoa etten ole. En ole koskaan puhunut lapselle pahaa isästään, en ole kieltänyt häntä pitämästä yhteyttä, olen koittanut keksiä tapoja miten tilanne voisi ratketa. Olen lähestynyt isää ystävällisillä viesteillä. Ei vastausta.
Minulla ei ole minkäänlaista vihan tai katkeruuden tunnetta ollut enää vuosikausiin. Toisaalta mietin onko isä halunnut vain lavastaa minut vieraannuttajaksi jotta kätevästi pääsisi eroon lapsesta. Vai olinko tosiaan kiin paha ja hirveä ihminen että sen takia tilanne on tämä?
Kommentit (8)
Tuskinpa tollasta juoppoa edes oikeasti kiinnostaisi tavata lasta, käyttää vaan tota vieraannuttamista tekosyynä.
Jos syyllisiä haluaa etsiä, mukana oli kaikki mukana olleet aikuiset ihmiset, joilta tulisi odottaa parempaa.
...mutta silti, ihmisiähän me ollaan vikoinemme kaikkineen. Toiset kykenee oppimaan virheistään, mutta kaikki eivät ja syyllistävät omista virheistään muita ihmisiä.
Kun teet parhaasi kertoen lapselle hänen isästään, hänen tiedustellessaan ja annat lapsen olla halutessaan yhteydessä isäänsä, se riittää. Et voi kuitenkaan vaikuttaa siihen, että kuinka lapsen isä toimii. Ehkä isä joskus haluaa olla yhteydessä ja silloin olet yhdistäjä, kun lapsesi päättää haluta tavata hänet.
Tällä hetkellä on merkitystä ja sillä, miten mahdollistat tulevaisuuden sekä menneisyyden käsittelyn avoimesti omat virheesi myöntäen, kun sen lapsesi toimesta jonain päivänä tulee. Useimmat meistä kuitenkin haluaa tietää jossain vaiheessa elämää, että mistä tulee.
Olet vaikuttanut vahvasti siihen että tilanne on tämä. Oma syy. Pyydä edes anteeksi isältä ja vaimolta.
Varmaan ap ei antanut lapsen isälle joka päivä ja yö tarpeeksi kosketuksia ja hekumallisia suudelmia ja siksi miehen oli aivan pakko pettää ja vaihtaa naista.
Ap:n olisi pitänyt nöyrtyä ja pyytää mieheltä anteeksi välinpitämättömyyttään sekä antaa miehelle halaus ja toivottaa hyvää uutta suhdetta.
No kyllähän tuo nyt aivan omaa syytäsi näyttää olevan. Isä oli fiksu kun laittoi pelin poikki lapsen eduksi. Vielä tulee aika kun pahat tekosi tulevat ilmi lapselle.