Lue keskustelun säännöt.
Sairas, vihaatko sairauttasi?
04.02.2023 |
Eräs syöpää sairastava sanoi haastattelussa saaneensa vertaistukijoilta ohjeen ajatella sairauttaan vihollisenaan. Voi vaikka visualisoida mielessään kuinka mättää syöpäkasvainta pesismailalla. Englanninkielinen motto "F*ck you cancer" kuuluu samaan sarjaan.
Sairaat, vihaatteko sairauksianne?
Kommentit (10)
Tuommoista kyselee vain ihminen, jolla ei ole sairaudesta juuri kokemusta.
Monet eivät tosissaan käsitä, että sairaus tuottaa kärsimystä, estää monia asioita elämässä, vaikuttaa kaikkeen, vaikeuttaa kaikkea, maksaa, sattuu, uhkaa henkeä, tappaa jne.
Olen itse terve mutta vihaan omaisteni sairauksia ja kärsin, kun katson kärsimystä ja sitä tuhoa, jonka ne ovat tehneet rakkaideni elämässä.
Oletko muuten koskaan kuullut sanontaa vihata jotain kuin ruttoa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riippuu ehkä mistä sairaudesta kyse. Mä en vihaa omaani (ei syöpäsairaus kyseessä).
Vierailija kirjoitti:
Tuommoista kyselee vain ihminen, jolla ei ole sairaudesta juuri kokemusta.
Monet eivät tosissaan käsitä, että sairaus tuottaa kärsimystä, estää monia asioita elämässä, vaikuttaa kaikkeen, vaikeuttaa kaikkea, maksaa, sattuu, uhkaa henkeä, tappaa jne.
Olen itse terve mutta vihaan omaisteni sairauksia ja kärsin, kun katson kärsimystä ja sitä tuhoa, jonka ne ovat tehneet rakkaideni elämässä.
Oletko muuten koskaan kuullut sanontaa vihata jotain kuin ruttoa?
Mitä sä rageet, eihän ap sanonut ettei hyväksy sairauden vihaamista.
Vierailija kirjoitti:
Vihaan erittäin katkerasti. T.migreeniä usein poteva
Mulla on joskus pelkkiä aura-oireita, joskus taas pelkkää päänsärkyä.
Alkaa siinä n. klo. 14-16. Tuumaan vaan, että onpas taas ajallaan, enemmän ajallaan kuin VR:n junat :)
Onneksi ei ihan joka päivä, kumpaakaan.
Muuten, propral auttoi paremmin kuin grammanen panadol (se vaan vähensi tai turrutti särkyä).
En vihaa masennustani mutta kuvittelen sen mustaksi hahmoksi päässäni. Joskus olen katkera mutta usein myös ajattelen, että voisi olla pahempaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vihasin ja en olisi varmaan parantunut muuten koska ei ketään terveydenhuollossa kiinnostanut tarpeeksi. Jouduin hakemaan myös henkistä tukea ja sielläkin läpytettiin jotai sheissea hyväksymisestä. Onneksi en kuunnellut ja ei ole loppuelämä pilalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vihaan erittäin katkerasti. T.migreeniä usein poteva
Mulla on joskus pelkkiä aura-oireita, joskus taas pelkkää päänsärkyä.
Alkaa siinä n. klo. 14-16. Tuumaan vaan, että onpas taas ajallaan, enemmän ajallaan kuin VR:n junat :)
Onneksi ei ihan joka päivä, kumpaakaan.
Muuten, propral auttoi paremmin kuin grammanen panadol (se vaan vähensi tai turrutti särkyä).
Olen tuo eka kommentoija. Mulla tosiaan on niin huonoa tuuria tuon migreenin kanssa, että on aika rajoitettu joukko lääkkeitä, joita voin käyttää vaivaani ja ne lääkkeet, jotka mulla on toimivat joten kuten muihin migreenikohtauksiini PAITSI kuukautismigreeniin. Se on kyl kumma juttu. Siihen ei auta varmasti mikään muu kuin pään irti leikkaaminen. Mä menetän kohta järkeni tuon kolmen viikon välein esiintyvän monta päivää kestävän tuskan kanssa. Mulla on ikävä kyllä melko lyhyt kierto. Tiedän jo nyt etukäteen, että ensi viikolla tuo on taas edessä. :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En vihaa masennustani mutta kuvittelen sen mustaksi hahmoksi päässäni. Joskus olen katkera mutta usein myös ajattelen, että voisi olla pahempaakin.
Hyvin kuvailtu! Mulla viime kesänä: yhtenä iltana nukkumaan käydessäni mietin, että eiköhän tämä masis ala jo riittämään; aamulla imuri käteen ota! ja sit lähtee! Kyllä lähti: yöllä alkoi korona ;(
Siinä meni 2-3 viikkoa, sitten taas: ... "Hello darkness my old friend ... " (Simon And Garfunkel - Sound of Silence).
Vihaan, koska sairauteni eivät anna minun elää kuten tavallinen ihminen. Tuskin kukaan tavallinen ihminen kivusta ja pysyvän lääkityksen aiheuttamista, tapissa olevista maksa-arvoista nauttii?
Vihaan erittäin katkerasti. T.migreeniä usein poteva