Lue keskustelun säännöt.
Ulkonäköön satsaamista häpeillään
31.01.2023 |
YLE 31.1
Suomalaiset pitävät kauneudenhoitoa usein turhimpana kulutuskohteena, sanoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.
Esteettiset asiat, oma hyvinvointikin, koetaan Suomessa usein luksuksena.
Suomalainen paradoksi on, että kodin ja ympäristön laittaminen on arvostettua, omaan itseen satsaaminen ei.
Sisustuksella tai talon kunnostuksella saa kehuskella, mutta kauniiseen ulkonäköön satsaamista häpeillään ja se koetaan turhamaisena tuhlaamisena.
Nuoret ovat tottuneempia käyttämään kauneuspalveluja. Jos täytyy säästää, opetellaan laittamaan kynsiä tai värjätään kaverin tukka. On myös hienoa osata tehdä itse. Säästämisessä yhdistyykin tee se itse -kulttuurin ihailu ja tiukka talous.
Kuluttajatutkimuksen puolella katsotaan kokonaiskuvaa. Yksi tapa tinkiä palveluista on vaihtaa edullisempaan vaihtoehtoon tai harventaa käyttöväliä. Esimerkiksi pikaruokaravintolat eivät välttämättä kärsi niin paljon taantumassa, koska kalliimmista ravintolapalveluista siirrytään edullisempiin.
Näin se talouden syöksykierre alkaa.
Kommentit (3)
Eivät häpeile lihomistaan ainakaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Villien vuosien jälkeen pitäisi keskittyä todellakin alapään hoitamiseen.
Huolestuttava skenaario on, että palveluiden kysynnän väheneminen johtaa työttömyyden kasvuun. Se taas johtaa palveluiden kysynnän entistä voimakkaampaan supistumiseen, makrotaloustieteen professori Niku Määttänen kertoo.
Toistaiseksi tilanne näyttää Määttäsen mukaan aika hyvältä. Tämä vuosi on ratkaiseva. Nyt nähdään, saadaanko inflaatio hallintaan ja miten työllisyys kehittyy.
– Vielä ei tarvitse olla kovin huolestunut. Työllisyys on hyvällä tasolla ja talous käy toistaiseksi aika lailla täysillä. Hyvän työllisyystilanteen ansiosta monilla työttömäksi jäävillä on edelleen hyvät mahdollisuudet työllistyä pian uudestaan.
Palvelut tuotetaan ja niitä käytetään pääosin kotimaassa.
– Siinä mielessä palvelukysyntä on erityisen tärkeää työllisyyden näkökulmasta, mutta koko talouden työllisyyden kannalta ei välttämättä ole niin merkitystä, työllistävätkö isommat vai pienemmät yritykset.