Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Argh, lapsen raivareista
26.07.2010 |
Meillä on kiivas esikoinen. Hän saa megaraivareita milloin mistäkin, välillä tussahtelee lievemmin.
Meillä on linja se, että lapsi menee jäähylle rauhoittumaan omaan huoneeseen. Tai muuten annetaan raivota se raivonsa ja sen jälkeen keskustellaan, mistä oikein oli kyse. Rauhoittuneena lapsi osaa kertoa jo aika hyvin tunteistaan jne. Ja koska olen itse samanlainen räiskähtelijä, osaan hyvin jo itsekin tietää, mistä kenkä puristi. Ja tunnenhan minä lapsenikin. Joskus on vaikka vain väsymys tai nälkä takana tussahteluun.
Ihan pienistä ei hötkyillä, mutta itsensä tai toisten vaarantaminen tai satuttaminen on mm. asioita, joissa olen ihan ehdoton. Siskoa ei lyödä, eikä parkkipaikalla karkailla. Siitä on selvät säännöt.
Siskoni mielestä lasta ei saa passittaa jäähylle yksin, vaan lasta pitäisi siellä jotenkin viihdyttää. Samaten menee lässyttämään ja mussuttamaan raivoavalle lapselle, mikä saa sen raivon vain yltymään. Kolmas kikka ja neuvo on sitten se, että vältellään niitä rajojen vetämisiä, ettei "herkkä lapsi hermostu" eli lapselle pitäisi sitten valehdella, lupailla katteettomasti tai jotenkin vältellä niitä konfliktitilanteita harhauttelemalla jne.
Olen ihan totaalikypsä näihin neuvoihin.
Kommentit (2)
on samanlainen suurten tunteiden lapsi.
Saa aivan valtavia raivareita ties mistä pikkuasioista.
Kotona ja päiväkodissa meillä on sama linja lapsen raivareiden suhteen. Lapsen annetaan raivota pahimman raivonsa ja katsotaan ettei loukkaa itseään tai muita raivotessaan. Raivon laannuttua pidetään sylissä ja jutellaan.
Ei tähän lapseen saa kiukun aikana edes minkäänlaista kontaktia. Raivonsa vain yltyy jos joku yrittää mennä siihen jotain lässyttämään - ihan kuin ap:nkin lapsella. Tämän olivat päiväkodillakin huomanneet ihan itse :)
Yritetään opettaa herkälle lapsellemme, että tunteet kuuluvat elämään ja niiden kanssa pystyy elämään.
Missään nimessä konfliktitilanteita ei pidä alkaa välttelemään. Pitäähän tämmöisen lapsen oppia pärjäämään tunteidensa kanssa´eikä ilman harjoitusta voi oppia.
Kyllä tämä lapsi on paljon oppinutkin. Enää ei saa raivareitaan aivan yhtä helposti ja usein kuin vaikka vuosi sitten. Ja osaa myös mennä peiton alle tai hakeutua syliin siinä vaiheessa kun kiukultaan siihen kykenee :)
Ulkopuolelta noitakaan ei voi tarjota ilman että kiukku vain yltyisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Tyyliin "äitisi kieltää tämän" ja sitten kun lapsi on hänen luonaan, sallii saman asian.