ONko muita joille 2 lasta on ihan tarpeeksi?
kauhulla suorastaan olen katsonut naapuria jolla on jo 7v, 5v., 2v. ja laskettu aika viikon kuluttua.... ei meinaa pärjätä näiden 3 ekankaan kanssa yksin. Mies matkustelee paljon työn takia. Miten voi olla niin vaikeaa suunnitella etukäteen montako lasta haluaa ja ennen kaikkea JAKSAA hoitaa? minusta 2 on passeli, koska silloin vielä voimia riittää, matkustelua on helpompaa kuin jättiperheellä, ruoka/vaate/lelu/harrastekulut pysyvät inhimillisinä. Miksi te joilla on yli 2 lasta, olette halunneet niin monta? suunnittelitteko sen vai "tapahtuiko" se vain?
Kommentit (23)
2 lasta on meidän mielestä kaikin puolin täydellinen ratkaisu.
ja luulen että se riittää. Katsotaan sitten jos vuosien päästä tehdään iltatähti tai jos ehkäisy pettää. Mutta kaksi voisi olla hyvä määrä, niin riittäisi aika niistä huolehtimiseenkin ja itselle myös.
3. Lapset ovat vain saaneet tulla, eli ei olla käytetty ehkäisyä. Enempää emme halua ja nyt ehkäisyä käytetäänkin. :)
olisin silti voinut tehdä useammankin, ei tosiaan ole jaksamisesta se kaikilla kiinni.
tutulla on 2 tyttöä ja kolmatta yrittävät - jotta saavat miehelle sen pojan. Minusta naurettavaa!
Samaa mieltä. Meille 2 on aivan maksimi.
Sekinn oli liikaa kun lapset olivat vähn pienempiä ja mies töissä ja aina yksin 2 lapsen kanssa. Mummoja ym. tukiverkkoja ei ole olemassa.
Nyt kun lähes aina jompi kumpi on joko kaverin kanssa tai viihtyy yksin tai isänsä kanssa, on kiva touhuta aina yhden kanssa kerrallaan. Nautin esim. kaupoissa käymisestä yhden kanssa, mutta jostain syystä jos otan molemmat, emme pääse sopuun msistään. tahallisesti haluavat aina eri kauppaan ja eri juttua ym.
Yhden lapsen kanssa on kivempi käydä ja olla kuin yksin, mutta 2 lapsen kanssa on jo täyttä duunia ja vahtimista. ja tappelu saattaa tulla.
en tajua ollenkaan miten joku jaksaa tehdä lauman pentuja.
tietty jos mies on kotona niin on kiva kun koko perhe on liikkeellä/yhdessä.
Samaa mieltä. Meille 2 on aivan maksimi. Sekinn oli liikaa kun lapset olivat vähn pienempiä ja mies töissä ja aina yksin 2 lapsen kanssa. Mummoja ym. tukiverkkoja ei ole olemassa. Nyt kun lähes aina jompi kumpi on joko kaverin kanssa tai viihtyy yksin tai isänsä kanssa, on kiva touhuta aina yhden kanssa kerrallaan. Nautin esim. kaupoissa käymisestä yhden kanssa, mutta jostain syystä jos otan molemmat, emme pääse sopuun msistään. tahallisesti haluavat aina eri kauppaan ja eri juttua ym. Yhden lapsen kanssa on kivempi käydä ja olla kuin yksin, mutta 2 lapsen kanssa on jo täyttä duunia ja vahtimista. ja tappelu saattaa tulla. en tajua ollenkaan miten joku jaksaa tehdä lauman pentuja.
on ihanaa mennä välillä vain toisen lapsen kanssa kahden leffaan/ostoksille/kävelylle tms ja keskittyä täysin siihen lapseen. Nytkin on mies suunnitellut koulun syyslomaksi hänelle ja pojalle kalastusreissun ja minä saan olla tytön kanssa kahden kotona! odotan sitä aikaa! siitä tulee kivaa. uskon että näin 2 aikuisen jakaessa 2 lapsen hoidon, myös lapset voivat paremmin ja nauttivat välillä toisen vanhemman täydestä huomiosta ja kasvavat henkisesti terveemmiksi. Meilläkin naapurissa perhe jossa 4 lasta. Nämä vanhemmat lapset siitä perheestä ovat todella rasittavia tullessaan meidän lasten kavereiksi. Koko ajan kinutaaan huomiota meiltä vanhemmilta ja vaaditaan samaa kuin meidän ! lapset saavat. Esim. ruoan jälkeen meidän lasten lopetellessa jätskejään, hekin alkavat kinuta jädejä! minusta uskomattoman röyhkeää! ei meidän lapset koskaan kysele leikkimään mennessään toisten perheestä herkkuja jos kaverit ovat niitä omasta perheestään saaneet. Samoin meidän pihan herneet, mansikat, marjat tuntuvat olevan tämän 4lapsen perheen kersojen mielestä vapaasti HEIDÄN syötävinään kun he tulevat meille. Jopa haetaan omasta pihasta kulho, jolla niitä viedään omaan pihaan pienemmälle sisarukselle! kielsin sen heti mutta he eivät tunnu ymmärtävän. kaikki revitään mitä irti saadaan, kun ei koskaan voi tietää jääkö vaikka ilman.....
Vielä lisään, että meillä lapset eivät päätä kaupasta, mutta jos olen esim. molemmille ostamassa vaatetta niin tottakai saavat isot lapset jo päättää itse mistä haluavat katsella vaatetta itselleen, ja jos molemmat ovat mukana, tulee tästäkin asiasta helposti kinaa.
Muuten tottakai esim. ruokakaupat päätämme me aikuiset.
Ja on tosi rasittavaa se, että joku 3-4-lapsinen perhe tulee tappelemaan keskenään meidän pihaan. Rääytään ja huudetaan. Olisi tosi kiva että lapset saisivat kotona vanhemmilta huomiota, niin ei tarvitsisi sitä vaipoissa mennä hakemaan toisten pihaan.
Lapset on ihania, mutta meidän perheeseen riittää kaksi. Tässä on omat syyni: mies paljon pois kotoa työnsä vuoksi, en enää jaksaisi vauva-aikaa. Toisen lapsen jälkeen kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, enkä halua kokea sitä uudelleen. Kaksi lasta ja koira mahtuu vielä tavalliseen autoon hyvin, kolmannen kanssa tulisikin jo pulmia. Ja juuri ostettiin omakotitalo, joka sopii kuin nakutettu 4 henkiselle perheellemme.
Ja kyllä nuo lapset maksavatkin mitä vanhemmaksi tulevat. Haluan, että lapset voivat harrastaa, niin halutessaan, ja kun ei rikkaitakaan olla, niin kahden lapsen harrastuksista vielä selvitään taloudellisestikin, useammasta ei enää.
Ja vielä, haluan pikku hiljaa keskittyä jo työn tekoonkin. En halua jäädä enää kotiin hoitamaan vauvaa. Nautin nyt, kun lapset ovat sen 8h hoidossa ja minä 6h töissä.
kuka ehtii katsoa sen 3. perään vaikka kaupan parkkihallissa?? 2 lasta ja 2 aikuista on paras!
Ja jos ei vahinkoja tule, siihen saa jäädä.
Minä en ole mitenkään ehdoton, kolmekin voisi olla ja ymmärrän, että joku haluaa enemmänkin.
Meillä kaksi on hyvä määrä taloudellisesti (murrosikää odotelessa ;), käytännöllisesti ja myös oman ikäni takia. 40 lähestyy nopeasti ja en halua ottaa riskejä (seulontoihin en meniisi, koska en haluaisia abortoida vammaistakaan). Lisäksi minusta vauva-aika on todella kamalaa.
Onneksi mies on samaa mieltä, ei tarvitse tehdä kompromisseja.
miestään että lapsia hankkimalla kakaroita niin paljon ettei millään ehdi kasvattaa ja kunnolla hoitaa ja huolehtia kaikista tasapuolisesti.
Kolmas oli vahinko. En kuitenkaan kyennyt aborttiin, koska ensimmäinen lapsemme syntyi kuolleena.
Meillä on yksi lapsi, ja pikkusisarus toiveissa. Kaksi lasta olisi oikein passeli määrä sen suhteen, että aika ja raha riittäisi paremmin. Mutta voi olla että kolmaskin, iltatähti, olisi kuitenkin vielä joskus vähän myöhemmin saatava!
Miksi niin monta olette sitten halunneet? eikö se oikeasti ole ihan liian rankkaa/vaativaa/kohtuutonta/väärin lapsia kohtaa sekä aikuisia?
senkin olen huomannut, että 3 tai useamman lapsen perheet kasvavat röyhkeiksi. eivät halua jonottaa, valitetaan koulusta ja päiväkodista. kaikki pitää tulla heti.
lasten käytöstä puolustellaan sillä että niitä on monta ja sen takia annetaan kiusata ja pomottaa muita, ja ollan iloisia kun "pärjäävät".
vaaditaan kaikenlaista ilmaisuutta ja apua.
isovanhempana ollaan epäreiluja isovanhempia. mahdoton olla enää tasapuolinen ja antaaa hoitoapua saman verran.
En toivo enempää. Itseasiassa en missään tapauksessa halua kolmatta lasta, kahdessa on ihan sopivasti hommaa. Mies ihan samaa mieltä kanssani.