ONko muita joille 2 lasta on ihan tarpeeksi?

2 lasta on just tarpeeksi. Kerkeän keskittymään työhön, harrastukseen ja sivutyöhöni, kerkeän miettimään sijoituksiani ja silti olemaan hyvä äiti ja antamaan aikaa myös lapsille. Hyvinvointini tai siis hyvinvointiMME kärsisi, jos meille tulisi vielä 1 lapsi. Se varmasti näkyisi siinä että olisin onneton kun ei olisi enää aikaa kehittää itseään ja tehdä omia kivoja juttuja. Oma onnellisuus heijastuu myös muihin ihmisiin. Kohta toinenkin lapsi on koulussa ja oikeasti, vauva sitoo ensimmäiset vuodet tosi paljon. Itse ainakin omistauduin ensimmäiset 2 vuotta täysin vauvalle ja yöheräämiset ja muut verottivat, ettei omalle elämälle jäänyt ajatustakaan. En olisi voinut silloin tehdä sivutyötä, harrastaa tai muutakaan omaa juttua edes miettiä. Sitten siinä sivussa tietty hoiteli vanhempaa lasta ja parisuhteen palasia yritti pitää kasassa.

Ollaan onneksi miehen kanssa vielä tänäkin päivänä yhdessä, mutten kyllä ihmettele niitä, jotka eroavat.

Tietenkin joillakin on kuulemma pelkkää unelmaa koko vauva- ja pikkulapsiaika ja lapsia tehdään useampi. Meillä näin ei ollut enkä voisi olla suurperheen äiti.

Minun lapsuudessani ne, joilla oli eniten lapsia olivat joko alkoholisteja, mielenterveyshäiriöisiä tai olivat pahoissa talousvaikeuksissa ja jättivät yleensä joka tapauksessa pienemmät lapset isompien hoidettavaksi ja se on jättänyt minulle jo nuorena sen kuvan, ettei ison perheen perustaminen kannata. Ei ajallisesti, ei henkisesti eikä mitenkään.

Vierailija kirjoitti:

Lapset on ihania, mutta meidän perheeseen riittää kaksi. Tässä on omat syyni: mies paljon pois kotoa työnsä vuoksi, en enää jaksaisi vauva-aikaa. Toisen lapsen jälkeen kärsin synnytyksen jälkeisestä masennuksesta, enkä halua kokea sitä uudelleen. Kaksi lasta ja koira mahtuu vielä tavalliseen autoon hyvin, kolmannen kanssa tulisikin jo pulmia. Ja juuri ostettiin omakotitalo, joka sopii kuin nakutettu 4 henkiselle perheellemme.

Ja kyllä nuo lapset maksavatkin mitä vanhemmaksi tulevat. Haluan, että lapset voivat harrastaa, niin halutessaan, ja kun ei rikkaitakaan olla, niin kahden lapsen harrastuksista vielä selvitään taloudellisestikin, useammasta ei enää.

Ja vielä, haluan pikku hiljaa keskittyä jo työn tekoonkin. En halua jäädä enää kotiin hoitamaan vauvaa. Nautin nyt, kun lapset ovat sen 8h hoidossa ja minä 6h töissä.

Ahh, kuin omista ajatuksistani!

On myös mielenkiintoista, miten jotkut ketkä ovat tehneet useamman lapset ajattelevat että kannattaa tehdä useampi lapsi, jotta ovat sitten joskus vanhana auttelemassa äitiä ja isää. No mistä hemmetistä sen tietää että auttavat? Lapset voivat kaikki vaikka muuttaa ulkomaille?

”kolmas menee siinä, missä kaksikin”. Jep, ei kyllä mene. Siskoni itki minulle tehtyään kolmannen lapsen, kun oli niin rankkaa. He sitten erosivat, kun kolmas oli 5-vuotias. Lisäksi tiedän, ettei kaksi mene siinä missä yksikin, koska minulla on kaksi lasta. Vauva-aika oli haastavaa uhmaikäisen ja vauvan kanssa. Ihaniakin hetkiä oli paljon ja muistelen aikaa myös lämmöllä, mutten enää vauvoja ala tekemään. Onneksi julkkikset ovat nyt alkaneet lisääntymään. Hoitakoot he homman välillä :D