Miksi ihmiset hankkii lapsia kun eivät sitten halua asettaa niitä etusijalle?

Näinhän ei saisi ajatella eikä kysyä mutta minua ihmetyttää suuresti sitä miksi niin monen on hankittava niitä lapsia? MINÄ haluan lapsen. Mutta MINÄ en halua laittaa lapsen etusijalle.
Heti vauvana se lapsi sysätään syystä tai toisesta sinne nykyajan todella ongelmaiseen päiväkotiin 10h päivässä. Mitä jos vaikka osa-aikatyö tai muu järjestely? Ei järjestetä lomaa lapsille päiväkodista koska eihän nyt vanhemmat voi pitää lomiaan peräkkäin/erikseen (minulle itsestäänselvyys).
Kun se lapsi vähän kasvaa sille ei jaksa opettaa käytöstapoja eikä sosiaalisia taitoja koska siihen menee aikaa ja täytyy olla läsnä, jopa järjestää leikkihetkiä muiden ihmisten kanssa. Koulun alettua ei jaksa lukea wilmaa ja auttaa läksyissä tai tukea muutenkaan koulunkäyntiä. Vastuu kasvattamisesta ja opettamisesta ulkoistetaan täysin yhteiskunnalle. "Ei oo mun vastuu!" "Jonkun muun vika kun muksuni saa noottia tai ei pärjää".
Ei käydä missään yhdessä, kulttuuri- tai urheilutapahtumissa, ravintoloissa, puistoissa tms. Ei opeteta lasta uimaan, luistelemaan, hiihtämään. Niin koska se vie aikaa ja pitää itse olla mukana.
Ei mahdollisteta lasten harrastaminen. Lapselle täytyy antaa mahdollisuutta kokeilla yhtä sun toista jotta löytää oman juttunsa. Ainiin sekin vie aikaa ja rahaa ja joutuu kenties osallistumaan yhdistyksen toimintaan, apua.
Mutta siis miksi tehdä niitä lapsia jos ei ole aikaa, halua tai rahaa laittaa sen lapsen kehitys ja hyvinvointi etusijalle?!